Suomen korkeimmat rakennukset

Rakennus	Korkeus	Krs	Valm.	Sijainti	Erityismaininta
Näsinneula	134,5 m	–	1971	Tampere	Suomen ja Tampereen korkein rakennus. Kun lasketaan mukaan teräsantenni, korkeus nousee 168 metriin. Se on myös Pohjoismaiden korkein yleisölle avoin näkötorni ja symboloi Tampereen kaupunkikuvaa.
Majakka	134 m	35	2019	Helsinki	Tämä majesteettinen pilvenpiirtäjä on Suomen, Helsingin ja Kalasataman korkein asuinrakennus, tarjoten upeat näkymät kaupungille.
Loisto	124 m	32	2021	Helsinki	Toinen upea Kalasataman tornitalo, joka täydentää alueen modernia siluettia.
Lumo One	120 m	31	2022	Helsinki	Tämä uusi lisäys Helsingin taivaanrantaan luo kodikkuutta korkeuksissa.
Mikael Agricolan kirkko	97 m	–	1935	Helsinki	Kirkon majesteettinen kellotorni kurottautuu taivaaseen, tehden siitä Suomen ja Helsingin korkeimman kirkkorakennuksen.
Hotelli Torni Tampere	88,5 m	25	2014	Tampere	Ei vain Suomen korkein hotelli, vaan myös moderni maamerkki Tampereen keskustassa.
Cirrus	87,5 m	26	2006	Helsinki	Aikanaan Suomen korkein asuintalo. Vieläkin se on merkittävä osa Helsingin arkkitehtuurista.
Turun tuomiokirkko	86 m	–	1834	Turku	Tämän historiallisen rakennuksen kellotorni kohoaa yli Turun kaupungin, muistuttaen alueen rikkaasta historiasta.
Niittyhuippu	85 m	24	2017	Espoo	Espoon korkein rakennus ja yksi esimerkki modernista arkkitehtuurista pääkaupunkiseudulla.
Naantalin viljasiilot	85 m	–	1959, 1970, 1982	Naantali	Suomen suurimmat viljasiilot ovat olennainen osa maamme teollista perintöä.

Tulevaisuudessa Kirkkonummelle rakennettava merikaapelitorni tulee olemaan Suomen korkein rakennus, yltäen huimat 185 metriä taivaalle. Tämä tuleva rakennus saa jopa Tampereen tunnetun maamerkin, Näsinneulan, jäämään toiseksi.

Kuitenkin, on syytä huomata, että jos otetaan huomioon kaikki rakennelmat, niin sekä Haapaveden että Tiirismaan radio- ja televisiomastot vievät ykkössijan 327 metrin korkeudellaan.

Kirkkonummelle sijoittuva Pikkalan tehdas kokee merkittävän kasvun investointina uuden tornin myötä. Tämä investointi, arvoltaan 100 miljoonaa euroa, on osa vihreää siirtymää, joka edistää kestävää kehitystä Suomessa.

Pikkalan uusi torni tulee olemaan merkittävä maamerkki Suomelle, ja sen valmistuminen luo myös uusia työpaikkoja alueelle. Jäämme innolla odottamaan, miten tämä uusi rakennus muuttaa Suomen horisonttia tulevina vuosina.

Suomen korkeimpien rakennusten historia

Kun puhutaan rakennusten korkeudesta Suomessa, keskustelu on usein liittynyt sekä teknologiaan että kaupunkisuunnitteluun. Maan tasainen maasto, erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa, on tarjonnut otollisen ympäristön rakennusten pystyttämiseen.

1900-luvun alussa Suomen kaupungeissa alkoi ilmetä ensimmäisiä korkeita rakennuksia. Nämä olivat usein tiilirakenteisia, ja niitä käytettiin teollisuuden ja asumisen tarpeisiin. Esimerkiksi Helsingissä rakennettiin monia kuusikerroksisia rakennuksia, jotka olivat tuolloin maan korkeimpia.

1950- ja 1960-luvulla rakennustekniikka otti suuria harppauksia eteenpäin. Betonin yleistyminen mahdollisti entistä korkeampien rakennusten pystyttämisen. Samalla kaupunkien väestö kasvoi ja keskittymä alkoi siirtyä keskustoihin. Tämä johti kysynnän kasvuun korkeammille rakennuksille, joista esimerkiksi Helsingin ”Majakka” on yksi tunnetuimmista.

1971 rakennettu Näsinneula Tampereella on ollut pitkään maamme korkein rakennus. Tämä 168 metrin korkeuteen yltävä näkötorni, joka sijaitsee Särkänniemen huvipuistossa, on toiminut paitsi näköalapaikkana myös maamerkkinä ja matkailukohteena. Sen rakentaminen oli aikansa merkittävä saavutus ja heijastaa 1970-luvun optimistista tunnelmaa Suomen taloudessa ja yhteiskunnassa.

Vaikka keskustelu korkeimmista rakennuksista usein keskittyy asuin- ja toimistorakennuksiin, Suomen korkeimmat rakenteet ovat olleet radio- ja televisiomastoja. Haapaveden ja Tiirismaan mastot, molemmat 327 metriä korkeita, ovat esimerkkejä ylheistä mastoista.

Kirkkonummen Pikkalaan rakennettava 185 metrin korkea merikaapelitorni on osoitus siitä, että Suomi on edelleen valmis ottamaan käyttöön uusinta teknologiaa ja innovaatioita rakennusalalla.

Suomen korkeimpien rakennusten historia on sekoitus teknologista kehitystä, kaupunkisuunnittelun trendejä ja yhteiskunnallista näkemystä.

Rakennukset heijastavat maan taloudellista ja kulttuurista kehitystä ja, ainakin meidän kohdalla, merkkejä jatkuvasta pyrkimyksestä tulevaisuuteen.