Suomalaiset rikossarjat: Parhaat valinnat

Suomalaiset rikossarjat ovat luoneet ainutlaatuisen suuntauksen television dramaattisessa maisemassa, tarjoamalla katsojille paitsi äärimmäistä jännitystä ja koukuttavia tarinoita, myös syvällisiä katsauksia ihmismielen pimeään puoleen ja yhteiskunnan kipukohtiin.

Pohjoismainen rikosgenre, joka tunnetaan paremmin nimellä “Nordic noir”, on valloittanut televisiokanavia ja suoratoistopalveluita ympäri maailmaa omaperäisellä estetiikallaan ja kompromissittomalla otteellaan, joka kurkottaa perinteisiä rikostarinoiden kaavoja pidemmälle.

Kotimainen tv-tuotanto on viime vuosikymmeninä kasvanut ja kehittynyt eksponentiaalisesti, synnyttäen hahmoja ja tapahtumia, jotka hiippailevat kansainvälisten katsojien sydämissä.

Tässä artikkelissa astelemme kylmille, hämärille kaduille ja lumisille, autioille maisemille – tutkimusmatkalle Suomen parhaimpien ja mielenkiintoisimpien rikossarjojen maailmaan; niitä ovat inspiroineet arvoitukset, jotka ovat saaneet sekä katsojat että kriitikot vakuuttumaan niiden laadusta ja vaikutusvoimasta.

1. Sorjonen (Bordertown)

Sorjonen on kotimainen rikossarja, jota on kuvailtu Suomen ensimmäiseksi nordic noir -sarjaksi. Sen esitys alkoi Yle TV1:llä syksyllä 2016.

Sarjan keskiössä on keskusrikospoliisin rikostutkija Kari Sorjonen (Ville Virtanen), joka muuttaa perheensä kanssa Lappeenrantaan ja aloittaa työt paikallisen poliisin vakavien rikosten erikoisyksikössä.

Sarja koostuu kolmesta tuotantokaudesta, joissa jokaisessa kaudessa on omat rikostapauksensa, kuten “Nukkekoti” ja “Sudenkorennot” ensimmäisellä kaudella​​​​​​.

“Sorjonen” on palkittu sarja: se voitti vuoden 2016 Kultainen Venla -gaalassa parhaan draamasarjan palkinnon, ja sen pääosanäyttelijät Ville Virtanen ja Anu Sinisalo palkittiin parhaiden näyttelijöiden palkinnoilla. Lisäksi sarjan pohjalta on julkaistu kirjasarja​​​​.

Lappeenrannan kaunis ja karu maisema luo erinomaisen taustan jännittäville rikostutkimuksille.

2. Karppi (Deadwind)

Karppi promokuva

Poliisisarja Karppi alkoi Yle TV2:lla maaliskuussa 2018, ja sen pääosissa ovat Pihla Viitala ja Lauri Tilkanen. Sarja on tuotettu yhteistyössä suomalaisen Dionysos Filmsin ja saksalaisen H&V Entertainmentin kanssa.

Sarja koostuu kolmesta tuotantokaudesta, ja sen ensimmäinen kausi esiteltiin maailmanlaajuisesti Netflixissä, mikä oli ensimmäinen kerta, kun suomalainen sarja tai elokuva sai näin laajan jakelun kaupalliselta toimijalta​​.

Sarjan päähenkilö, rikosetsivä Sofia Karppi, palaa työhönsä Helsingin poliisin murharyhmään aviomiehensä tapaturmaisen kuoleman jälkeen.

Ensimmäisellä kaudella Karppi ja hänen työparinsa Sakari Nurmi tutkivat useita murhia, mukaan lukien erään katoamistapauksen, joka muuttuu murhamysteeriksi. Toisella kaudella he tutkivat Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelityömaan murhia, ja kolmannella kaudella heidän on ratkaistava entisestä eläinsairaalasta löytyvän ruumiin mysteeri

3. Ivalo (Arctic Circle)

Ivalo Arctic Circle promokuva

Sarja “Ivalo”, tunnetaan myös nimellä “Arctic Circle”, on suomalais-saksalainen rikosdraamasarja, jonka pääosissa näyttelevät suomalaiset näyttelijät Iina Kuustonen ja Pihla Viitala sekä saksalaisnäyttelijät Maximilian Brückner ja Clemens Schick.

Sarja sai ensi-iltansa Suomen Elisa Viihde -suoratoistopalvelussa joulukuussa 2018 ja myöhemmin Ylellä.

Sarjan tuottajina toimivat suomalainen tuotantoyhtiö Yellow Film & TV sekä saksalainen Bavaria Film. Sarjan budjetti oli 6,5 miljoonaa euroa​​.

“Ivalo” sijoittuu Lapin sydämeen, missä rikostutkija Nina Kautsalo ja saksalainen virustutkija Thomas Lorenz tutkivat yhdessä tapahtuvaa sarjamurhaa. Sarjan alussa Kautsalo löytää syrjäiseltä mökiltä huonossa kunnossa olevan venäläisen prostituoidun, jonka verinäytteestä löytyy hengenvaarallinen virus. Tämän löydön jälkeen he löytävät alueelta vielä kahden muun naisen ruumiit​​.

Kansainvälisesti “Ivalo” on saavuttanut suosiota, ja sen esitysoikeudet on myyty yli 20 maahan, kuten Saksaan, Espanjaan ja Alankomaihin sekä Itä- ja Keski-Euroopan maihin. Sarja oli saatavilla myös Kiinassa Elisan Nordic tv -palvelussa. “Ivalo” on ollut Elisa Viihteen kaikkien aikojen katsotuin alkuperäissarja​​.

Sarjan toisen tuotantokauden kuvaaminen aloitettiin marraskuussa 2020, ja toinen kausi alkoi Elisa Viihde Viaplayssa joulukuussa 2021. Sarjan kolmas tuotantokausi julkaistiin lokakuussa 2023​​. Voit katso sen Ruudusta.

4. Tellus

Tellus rikossarjan promokuva

Tämä ympäristöaktivistien ryhmästä kertova sarja seuraa joukkoa nuoria, jotka ovat päättäneet ryhtyä äärimmäisiin toimiin pelastaakseen planeetan. Heidän toimensa vievät heidät yhä syvemmälle lain väärälle puolelle, ja sarja tutkii rajoja moraalin, uskollisuuden ja oikeudenmukaisuuden välillä.

Sarja on viihdyttänyt sen ajankohtaisilla teemoilla sekä kiinnostavilla hahmoilla.

5. Hautalehto: Kylmä syli

Hautalehto rikossarjan näyttelijöitä

Hautalehto: Kylmä syli on suomalainen rikosdraamasarja, joka julkaistiin C More -suoratoistopalvelussa vuonna 2021. Sarja on saanut laajaa huomiota Suomessa ja murtanut katselukerroillaan ennätyksiä.

Tuotantotiimin takana on kolme tunnettua tuottajaa: Rimbo Salomaa, Jukka Helle ja Markus Selin. He ovat luoneet tuotantoyhtiö Solar Filmsin kautta tämän mestariteoksen.

Pääosassa charmikas Mikko Leppilampi.

Hautalehto on erinomainen esimerkki siitä, miten suomalainen televisiotuotanto on kehittynyt vuosien varrella ja miten se pystyy kilpailemaan kansainvälisesti laadukkailla juonilla, näyttelijöillä ja tuotantoarvoilla. Se on myös osoitus siitä, että hyvä tarina voi kukoistaa eri formaateissa – sekä kirjallisuudessa että televisiossa.

Sarjalle on ilmoitettu jatkokausi nimeltään “Hautalehto: Rakennus 31”, joka kuvataan vuoden 2023 aikana.

6. Mustat Lesket

Wanda Dubiel, Pihla Viitala ja Malla Malmivaara esittävät päähenkilöitä Mustat lesket -rikossarjassa.
KUVA: NELONEN

Mustat Lesket on suomalainen draama- ja rikossarja, joka keskittyy kolmen naisen elämään ja heidän päätökseensä murhata väkivaltaiset ja kontrolloivat aviomiehensä. Sarja sai ensiesityksensä 10. maaliskuuta 2014, ja sen toinen tuotantokausi alkoi 14. maaliskuuta 2016. Kummallakin kaudella on 12 jaksoa​​.

Pääosissa nähdään Pihla Viitala (Veera Joentie), Wanda Dubiel (Johanna Koskinen), ja Malla Malmivaara (Kirsi Lundberg), jotka esittävät sarjan keskeisiä hahmoja. Muita merkittäviä rooleja näyttelevät muun muassa Antti Luusuaniemi (Raimo “Rami” Sierilä) ja Ville Tiihonen (Jukka Joentie)​​.

Mustat Lesket on saavuttanut menestystä myös Suomen rajojen ulkopuolella, voittaen vuonna 2016 audiovisuaalisen alan Hulda-vientipalkinnon, jonka myönsi elokuva- ja televisioalan vientiorganisaatio Favex (nykyisin Audiovisual Finland)​​.

Rikossarjan kansainvälinen suosio on johtanut myös siihen, että siitä on tehty useita uusintaversioita eri maissa, mukaan lukien Yhdysvalloissa ja Espanjassa​​.

Mustat Lesket on saanut erityisesti kiitosta sen käsikirjoituksen, näyttelijäsuoritusten ja tuotannon laadusta, mikä on auttanut nostamaan suomalaisen televisiotuotannon profiilia kansainvälisesti.

7. Pasilan Myrkky – Manni

Pasilan Myrkky – Manni on uusi suomalainen rikossarja. Kale Puontin romaaniin perustuva Elisa Viihteen tuotanto, joka tuo esiin inhimilliset heikkoudet sekä poliisin että rosvon näkökulmasta.

Sarja kertoo opiskelija Santeri Mannista (Elias Salonen), joka löytää suuren huumekätkön ja päättää käyttää sen hyväkseen muuttaakseen oman ja äitinsä elämää. Taustalla vaikuttavat Kale Puontin ainutlaatuiset kokemukset Helsingin huumepoliisissa, jotka tuovat sarjaan vahvaa autenttisuutta ja syvyyttä.

Sarja alkaa hitaasti, mutta sen vahvuudet, kuten jännityksen rakentaminen ja inhimillisten motiivien kuvaaminen, tulevat esiin sarjan edetessä. Mannin tarina on kerrottu tiiviisti ja keskittyy pääkaupunkiseudun huumekauppakuvioihin. Käsikirjoittajat Max Ovaska ja Josefina Rautiainen ovat onnistuneet tiivistämään alkuperäisteoksen juonta, tehden siitä nasevamman ja intensiivisemmän kokemuksen katsojille.

Televisiosarjan keskeisiin hahmoihin lukeutuu myös rikosylikonstaapeli Kalle Pesonen (Hannu-Pekka Björkman, joka tuo sarjaan poliisin näkökulman. Sarjassa käsitellään myös naishahmojen rooleja, jotka eroavat kirjasta. Erityisesti Mannin tyttöystävää Sallia esittävä Hilma Kotkaniemi ja Mannin äitiä näyttelevä Katariina Kaitue tekevät vaikuttavaa työtä rooleissaan.

Pasilan Myrkky – Manni heijastaa rikollisuuden monimutkaisuutta ja inhimillisiä dilemmoja, joita sekä lainvalvojat että rikolliset kohtaavat. Sarja käsittelee tärkeitä teemoja, kuten moraalisen rajan hämärtymistä ja ihmisen sisäistä kamppailua oikean ja väärän välillä. Se on hieno esimerkki suomalaisesta rikosdraamasta, joka yhdistää syvälliset hahmot ja koukuttavan juonen.

8. Harjunpää – Rikossarjojen isä

Timo Harjunpää, on ollut merkittävässä roolissa tuomassa rikossarjoja suuren yleisön tietoisuuteen.

Harjunpäästä on monta TV-sarjaa, TV-elokuvaa sekä täysmittaista elokuvaa, kuten vuonna 2010 julkaistu suosittu Harjunpää & pahan pappi.

Uusin lisäys Harjunpää-sarjaan on C moren ja Netflixin esittämä “Harjunpää” rikossarja, minkä ensimmäinen kausi ilmestyi 2022, ja toinen kausi ilmestyy teitojen mukaan 2024 keväällä. Pääosissa ovat Olli Rahkonen (IMDB) sekä upea Olga Temonen (IMDB).

Monelle suomalaiselle klassisimmat rikossarjat Harjunpää-saagassa ovat Åke Lindmanin ohjaamat 1980-luvun sarjat “Harjunpää ja kylmä kuolema” (1983) ja “Harjunpää ja ahdistelija” (1985). Ne todella ovat olleet tärkeitä teoksia suomalaisen rikosdraaman historiassa.

Nämä sarjat ovat kunnianosoitus Joensuun kyvylle tuoda todellisuuden säröt ja inhimilliset ulottuvuudet rikoskirjallisuuteen. Lindmanin tavoitteena oli luoda epätavallisen älykäs ja ihmiskasvoinen laatudekkari, joka erottuu massasta syvällisyydellään ja poikkeuksellisella kerronnalla. Sarjoissa hyödynnettiin omaperäisesti Harjunpään ajatusääntä, joka antaa katsojille ainutlaatuisen kurkistuksen hahmon sisäiseen maailmaan.

Mielenkiintoista näissä Lindmanin sarjoissa on myös kielivalinta; alkuperäisissä jaksoissa poliisien työkieli oli ruotsi, mikä oli tuohon aikaan poikkeuksellista ja saattoi hämmentää yleisöä. Johan Simbergin esittämä Harjunpää, jolla on rauhallinen ääni ja syvälliset pohdinnat, poikkeaa huomattavasti perinteisestä rikosdraaman sankarista.

Lindmanin ohjaustyö “Harjunpää ja kylmä kuolema” -sarjassa mahdollisti ainutlaatuisen kuvausvapauden, jonka ansiosta Helsingin Senaatintori ja muut keskeiset näyttämöt saatiin ikuistettua tavalla, joka oli tuolloin harvinaista suomalaisessa televisiotuotannossa. “Harjunpää ja ahdistelija” -sarjassa puolestaan poliisitalon siirtyminen Pasilaan toi mukanaan karumman ja realistisemman näkymän rikosdraamaan, mikä oli merkittävä muutos aiempaan verrattuna.

Kotimaisten rikossarjojen historia

Suomalaiset rikossarjat eivät ainoastaan tarjoa jännitystä ja mysteeriä, vaan ne myös tutkivat syvällisiä kysymyksiä ihmisyydestä, yhteiskunnasta ja oikeudenmukaisuudesta. Ne heijastavat Suomen yhteiskuntaa monimutkaisine suhteineen ja haasteineen, ja ne tarjoavat kansainvälisille katsojille mahdollisuuden nähdä maa uudessa valossa.

Kun puhutaan rikosdraaman juurista Suomessa, katsaus historiaan osoittaa, että genre on kulkenut pitkän ja monivaiheisen matkan. Alkuajat, jotka ulottuvat aina 1960-luvulle, keskittyivät enemmän yksittäisiin rikostapauksiin tai salapoliisitoimintaan. Varhaiset teokset olivat usein yksinkertaisia ja suoraviivaisia, mutta ne loivat pohjan sille, mille suomalainen rikosdraama on tänään.

Komisario Palmu on ikonisin esimerkki suomalaisesta rikoshahmosta. Vaikka Mika Waltari loi hahmon kirjoissaan, monet muistavat hänet parhaiten elokuvasarjasta, joka on jättänyt pysyvän jäljen suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Kirjat kirjoitettiin 1939-1962, ja alkuperäiset elokuvat 1960-1969.

1980-luku toi mukanaan murroksen. Tuotannot alkoivat keskittyä yhä enemmän yhteiskunnallisiin teemoihin ja hahmojen psykologiseen syvyyteen. Ohjaajat, kuten Matti Ijäs, olivat eturintamassa tuomassa näitä muutoksia, ja heidän teoksensa ovat jääneet elämään klassikkoina.

1990-luku puolestaan avasi oven kansainvälisille vaikutteille. Rikosdraamat alkoivat ottaa enemmän elementtejä ulkomaisista tuotannoista, mikä näkyi jännityselementtien lisääntymisenä ja monimutkaisempien juonikuvioitten ilmestymisenä. Tämä aikakausi oli myös merkittävä, sillä rikosdraama laajeni kirjallisuuteen, ja monet nykyiset suosikit saivat alkunsa juuri tällöin.

2000-luvulle tultaessa suomalainen rikosdraama sai uudenlaista kansainvälistä huomiota. Sarjat kuten Sorjonen ovat esimerkkejä tuotannoista, jotka ovat paitsi suosittuja kotimaassa, myös herättäneet kiinnostusta ulkomailla. Synkkä tunnelma, monimutkaiset hahmot ja kiehtovat juonet ovat olleet avainasemassa tämän suosion saavuttamisessa.

Vaikka suomalainen rikosdraama on ammentanut inspiraatiota muista maista ja kulttuureista, sillä on aina ollut oma uniikki äänensä. Tämä yhdistettynä syvälliseen ymmärrykseen suomalaisesta yhteiskunnasta tekee siitä erityisen. Ja kun uudet sukupolvet jatkavat innovaatioiden ja kiehtovien tarinoiden luomista, genren tulevaisuus näyttää valoisalta (tai pimeältä 😉).

Vuonna 2023 paljastettiin Renny Harlinin aloittavan pian uuden Komisario Palmun kuvaamista, tämä merkkaa uutta aikakautta rikosdraamassa, niin elokuvan kuin TV-sarjojen puolella!