Saamelaiset
Huomio artikkelin lukijalle: Artikkelin kirjoittaja ei ole saamelainen eikä voi puhua heidän puolestaan.
Kauan sitten, aikojen alussa, Pohjolan sydämessä, siellä missä nykyisen Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa – saamelaiset – asuvat, heidän perintönsä olivat jo juurtuneet syvälle kylmään maahan. Tämä alkuperäiskansa-asema, joka tunnustetaan kansainvälisesti, kertoo historiasta, jossa heidän esivanhempansa asuivat ja vaalivat maataan, ennen kuin muut valloittivat tai asuttivat sen.
Tämä iänikuinen kansa, joka on pystynyt säilyttämään omat kulttuuriset ja sosiaaliset instituutionsa, on vahvistanut asemansa Suomen perustuslaissa vuonna 1995.
Saamelaisuus heijastuu Saamelaiskäräjissä – heidän omassa parlamentissaan. Vaikka osa 10 000 saamelaisesta on siirtynyt pois kotiseutualueiltaan, heidän perintönsä elää vahvasti, ja suomalaisten vastuuta on edesauttaa alkuperäiskansoja.
Siellä missä vuorokaudenajat sulautuvat toisiinsa, valon ja pimeyden maassa, saamelaiset vaalivat perinteitä, kuten kalastusta, metsästystä ja poronhoitoa. Nämä eivät ole vain ammatteja, vaan ne kertovat tarinaa vuosisatojen takaa, luonnon ja kulttuurin ikuisesta liitosta.
Haasteita
ILO 169 -sopimuksen käsittelyn lykkäys ja sopimuksen merkitys saamelaisille:
- Mikä on ILO 169 -sopimus?
ILO 169 on Kansainvälisen työjärjestön sopimus, jonka tarkoitus on taata alkuperäiskansoille samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin valtaväestölle. Suomi tunnustaa saamelaiset alkuperäiskansana ja sopimuksen allekirjoittamisella sitoutuisi vahvistamaan saamelaisten oikeuksia. - Historiallinen tausta:
Sopimus hyväksyttiin Genevessä 1989, ja 22 valtiota on ratifioinut sen, kuten Norja ja Tanska. Sopimus pyrkii poistamaan valtioiden alkuperäis- ja heimokansoihin kohdistuvat sulauttamispyrkimykset ja edistämään näiden kansojen kulttuurien ja kielten säilymistä. - Sopimuksen ratifiointi Suomessa:
Vaikka Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 1989, se ei ole vielä ratifioinut sitä. Ongelmana on muun muassa metsähallituslain muutokset ja tarve tehdä yhteistyötä Saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaiskäräjät on esittänyt ratifiointiesityksen käsittelyn lykkäämistä seuraavalle eduskuntakaudelle. - Miksi ratifiointi on tärkeä?
Sopimuksen ratifioinnin kautta saamelaiset voivat saada vahvistusta oikeuksiinsa, erityisesti maa- ja vesioikeuksiin. Vaikka saamelaiset on tunnustettu alkuperäiskansaksi Suomessa vuonna 1995, heidän oikeutensa maankäyttöön eivät ole vielä selvitetty. Saamelaisilla on Suomessa itsemääräämisoikeus vain omaan kulttuuriinsa ja kieleensä saamelaisten kotiseutualueella. - Ratifioinnin vaikutukset:
Ratifiointi edellyttäisi, että saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet toteutetaan voimassa olevassa lainsäädännössä, erityisesti liittyen maiden käyttöön ja hallintaan. Se ei vaadi maaoikeuksien turvaamista kiinteistöoikeudellisessa merkityksessä, mutta sopimus korostaa saamelaisten kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen suojaamista.
Saamelaiset, Euroopan ainoa alkuperäiskansa, ovat kohdanneet syvää syrjintää historiassaan. Suomi ei ole ratifioinut YK:n ILO169-sopimusta alkuperäiskansojen oikeuksista, mikä on johtanut ja voi johtaa saamelaisten oikeuksien laiminlyömiseen. Historia kertoo tarinoita pakkosuomettamisesta ja saamelaisten kulttuurin ja kielen tukahduttamisesta.
Keskeisimmät esteet ja huolenaiheet ovat:
- Tulkintaerimielisyydet – Ei ole selkeää yhteisymmärrystä siitä, ketä sopimus konkreettisesti Suomessa koskisi ja millaisia vaikutuksia sillä olisi maanhallintaan ja omistusolosuhteisiin.
- Perustuslailliset kysymykset – Jotkin vaatimukset saattavat olla ristiriidassa Suomen perustuslain ja ihmisoikeussopimusten kanssa, mikä vaatii huolellista arviointia ja mahdollisesti uudelleenmuotoilua.
- Historiallisten oikeuksien selvittäminen – Ennen päätöksenteon jatkamista on välttämätöntä selvittää historialliset maankäyttö- ja omistusoikeudet, sekä määrittää alkuperäiskulttuurin harjoittajat.
“– Koska ILO sopimus 169 lähtee kulttuurin suojasta, sen ratifiointi edellyttää myös valtiota edelleen kehittämään saamelaisten perusoikeutta omaan kieleen, esimerkiksi koulutuksessa ja palveluissa.” – Yle
Pohjoisen tuulten keskellä, saamen kielet kuitenkin kaikuvat.
Nämä tuhansia vuosia vanhat kielet, Euroopan alkuperäiset kielet, ovat yhä elossa ja voimissaan. Vaikka jotkut niistä ovat uhanalaisia, ne kantavat mukanaan vuosisatojen viisautta ja tarinoita.
Kun katsot saamelaista, hänen pukunsa kertoo tarinan. Tämä puku, joka on värikäs ja täynnä symboleja, voi kertoa sinulle, mistä päin Saamenmaata hän on, jopa hänen siviilisäädystään ja suvustaan. Se on enemmän kuin vain vaate, se on identiteetti.
Lopuksi, saamelaisen lipun alla, joka kuvaa auringon ja kuun välistä suhdetta, he juhlivat yhteisöään ja historiaansa. Saamelaiset ovat ylpeitä perinnöstään ja jatkavat sen vaalimista sukupolvesta toiseen.
Lisää lukemista:
Kansainvälinen alkuperäiskansojen asioiden työryhmä