🏛️ Historia ja nykypäivä: Suomen vankilajärjestelmä on kehittynyt vuosisatojen aikana. Vankiloiden tavoitteena on paitsi ylläpitää yhteiskunnan turvallisuutta, myös tukea vankien kuntoutusta ja sopeutumista takaisin yhteiskuntaan.
🚪 Vankilatyyppien monimuotoisuus: Suomen vankilajärjestelmässä on sekä suljettuja laitoksia että avolaitoksia. Tutkintavankiloissa pidetään henkilöitä odottamassa oikeuden päätöstä, kun taas suljetuissa ja avolaitoksissa suoritetaan tuomioita.
🛡️ Vanginvartijoiden rooli: Vanginvartijat ovat keskeisessä asemassa ylläpitämässä järjestystä ja turvallisuutta vankiloissa. Heidän koulutuksensa ja osaamisensa on laaja-alaista, ja heillä on tärkeä rooli vankien kuntoutuksessa ja ohjauksessa.
Suomessa on ollut aina syvään juurtunut tunne yhteenkuuluvuudesta ja yhteisöllisyydestä. Tämä tunne heijastuu kaikessa maan toiminnassa. Sen traditioissa, kulttuurissa ja historiassa. Tietenkin myös vankiloissa.
Kaikki yhteiskunnat kohtaavat ongelmia, kuten rikollisuutta ja sääntöjen rikkomista. Suomessa, niin kuin muuallakin, ihmiset jotka rikkovat lakia, voivat joutua vankilaan. Vankilat ovat paikkoja, joissa rangaistaan mutta myös yritetään auttaa rikoksentekijöitä parantamaan tapansa.
Historian saatossa vankiloiden tarkoitus on muuttunut paljon.
Esimerkiksi 1800-luvulla, kun Suomi oli vielä osa Venäjää, vankiloissa keskityttiin enemmän rangaistukseen. Ne olivat kylmiä ja karuja paikkoja. Tämä heijasti sitä ajatusta, että rikoksentekijät olivat yhteiskunnan hylkiöitä ja heidät tulisi rangaista ankarasti.
Itsensä löytämisen ja kansallisen heräämisen aikakaudella, 1900-luvun alussa, vankilajärjestelmässä alettiin painottaa enemmän uudelleenkoulutusta ja sovittelua. Tämä heijasti Suomen itsenäistymistä ja kansallisen identiteetin vahvistumista.
Yhteiskunnan nähtiin olevan vastuussa rikollisten uudelleen integroinnista, eikä pelkästään heidän rangaistuksestaan.
Nykyään, 2000-luvulla, Suomi on tunnustettu maailmalla sen edistyksellisestä vankilajärjestelmästä. Nykyaikaisissa vankiloissa, kuten Helsingin- tai Turun vankilassa, keskitytään vankien kuntoutukseen ja heidän valmistautumiseensa paluuseen yhteiskuntaan.
Vankiloissa tarjotaan koulutusta, terapiaa ja muita tukipalveluita, jotka auttavat vankeja löytämään paikkansa yhteiskunnassa vapautumisensa jälkeen.
Mutta vaikka vankilajärjestelmä on kehittynyt paljon vuosien varrella, haasteita on edelleen. Miten varmistetaan, että vangit todella integroituvat yhteiskuntaan vapautumisensa jälkeen? Miten vankiloiden henkilökunta voi parhaiten tukea vankeja heidän sopeutumisprosessissaan? Ja miten yhteiskunta voi ymmärtää ja hyväksyä ne, jotka ovat tehneet virheitä, mutta pyrkivät muuttamaan elämänsä suuntaa?
Haluamme ymmärtää paremmin, miten Suomi on käsitellyt rikollisuutta ja sovittelua vuosien varrella ja mitä voimme oppia tulevaisuuden varten.
Suomen vankilat kartalla
Kun vankiloita katsoo Suomen kartalta, näkee heti että vankiloita on jaettu tasaisesti maakuntiemme välillä. Väestönkeskittymät etelärannikolla valitettavasti vaativat korkeampaa sellimäärää.
Aktiiviset vankilat suomessa 2024
| Laitos | paikkoja | tyyppi |
| Helsingin vankila | 312 | suljettu laitos |
| Turun vankila | 255 | suljettu |
| Riihimäen vankila | 223 | suljettu laitos |
| Vantaan vankila | 185 | tutkintavankila |
| Sukevan vankila | 181 | suljettu |
| Satakunnan vankila | 180 | suljettu ja avolaitos |
| Kylmäkosken vankila | 113 | suljettu |
| Vanajan vankila | 110 | avolaitos Vanaja, avolaitos Ojoinen |
| Mikkelin vankila | 110 | suljettu |
| Naarajärven vankila | 101 | avolaitos |
| Hämeenlinnan vankila | 100 | |
| Keravan vankila | 94 | avolaitos |
| Kuopion vankila | 93 | suljettu |
| Suomenlinnan vankila | 90 | avolaitos |
| Oulun vankila | 87 | tutkintavankila |
| Pyhäselän vankila | 87 | suljettu |
| Jokelan vankila | 84 | suljettu laitos |
| Pelson vankila | 80 | suljettu |
| Käyrän vankila | 73 | avolaitos |
| Vilppulan vankila | 73 | avolaitos |
| Vaasan vankila | 70 | suljettu ja avolaitos |
| Jyväskylän vankila | 60 | avolaitos |
| Sulkavan vankila | 48 | avolaitos |
| Kestilän vankila | 46 | avolaitos |
| Juuan vankila | 40 | avolaitos |
| Ylitornion vankila | 40 | avolaitos |
Suomen vankilajärjestelmän historia
Suomen vankilajärjestelmän historia kietoutuu yhteen maan monimutkaisen poliittisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kanssa. Vankilat ovat olleet paitsi rangaistus- ja eristyspaikkoja, myös peilejä, jotka heijastavat yhteiskunnan arvoja, moraalia ja ihmiskäsitystä eri aikakausina.
Varhaiset vuodet: 1700-1939
Ennen virallisen vankilajärjestelmän perustamista rikollisia rangaistiin usein julkisesti mestauksin, ruoskinnoin tai heidät karkotettiin.
1700-luvulla alkoi kuitenkin kasvaa ymmärrys tarpeesta järjestäytyneelle vankilajärjestelmälle. Ensimmäiset vankilat muistuttivat enemmän linnoituksia tai varuskuntia, ja ne olivat enemmän tarkoitettu yhteiskunnan suojeluun kuin vankien kuntouttamiseen.
1800-luvulla, kun Suomi oli osa Venäjän imperiumia, vankiloissa keskityttiin rankaisemiseen. Tämän ajan vankilat olivat usein synkkiä, kylmiä ja tungokseen asti täynnä. Eristäminen ja ankara kurinalaisuus olivat keskeisiä piirteitä. Vangit työskentelivät usein kovissa olosuhteissa, kuten kivimurskaamoissa.
Suomen itsenäistyessä 1917 alkoi vankilajärjestelmässä näkyä merkkejä uudistuksista. Yhteiskunnan nähtiin olevan vastuussa vankien kuntouttamisesta ja integroimisesta takaisin yhteiskuntaan. Vankiloiden olosuhteet paranivat hitaasti, ja rangaistuskeskeisyyden sijaan alettiin korostaa enemmän vankien hyvinvointia.
Toisen maailmansodan jälkeinen aika
Sodan jälkeen Suomen vankilaväestö kasvoi merkittävästi, ja vankeinhoitoon liittyi monia haasteita. Sodan jälkeinen aika oli myös aikaa, jolloin vankilajärjestelmässä tehtiin merkittäviä uudistuksia. Painopiste siirtyi yhä enemmän rangaistuksesta kuntoutukseen.
1900-luku ja 2000-luku: Kohti modernia vankilaa
Vuodesta 2000 lähtien Suomen vankilajärjestelmä on tunnustettu ympäri maailmaa sen humaanista ja edistyksellisestä lähestymistavasta. Vankiloiden fyysiset olosuhteet ovat parantuneet, ja vangit saavat monenlaisia palveluita, kuten koulutusta, terapiaa ja työmahdollisuuksia.
Vankilajärjestelmässä korostetaan yksilöllistä lähestymistapaa, ja pyritään tukemaan vankien integroitumista takaisin yhteiskuntaan.
Vanginvartijan ura ja koulutus Suomessa
Vanginvartijan tehtävässä yhdistyvät turvallisuus-, valvonta- ja ohjaustehtävät. Vartijan tehtävänä on huolehtia siitä, että vankila toimii turvallisesti ja sujuvasti sekä auttaa vankeja kuntoutumaan ja valmistautumaan vapautumiseen.
Ammatti vaatii monenlaista osaamista: fyysisestä kuntoilusta ja ensiaputaidoista aina sosiaalisen vuorovaikutuksen ja asiakaspalvelutaitojen hallintaan.
Vanginvartijaksi kouluttaudutaan Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa (RSKK), joka on Rikosseuraamuslaitoksen oma koulutusyksikkö. Koulutus sisältää sekä teoriaopintoja että käytännön harjoittelua. Opintoihin kuuluu muun muassa lainsäädännön, rikosseuraamusalan toimintaympäristön ja turvallisuusasioita käsitteleviä jaksoja sekä taito- ja asennekasvatusta. RSKK tarjoaa erinomaiset opiskelijaedut, kuten lähiopintojen aikana maksuttoman lounaan ja liikuntatilojen sekä saunan vapaan käytön.
Vanginvartijan työ sopii henkilölle, joka:
- On fyysisesti aktiivinen ja kunnossa. Vankilaympäristössä voi syntyä tilanteita, jotka vaativat nopeaa toimintaa ja fyysistä voimaa.
- Hallitsee stressitilanteet. Vanginvartijan on kyettävä rauhoittamaan jännittyneitä tilanteita ja toimimaan järjestelmällisesti paineen alla.
- On sosiaalisesti taitava ja empaattinen. Työssä tulee olla valmis kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja ymmärtämään heidän taustojaan ja haasteitaan.
- On itsevarma, mutta ei ylimielinen. Vanginvartijan on säilytettävä auktoriteettinsa, mutta samalla oltava oikeudenmukainen ja inhimillinen.
- Haluaa jatkuvasti kehittää itseään. Rikosseuraamusala on jatkuvassa muutoksessa, ja vanginvartijan on pysyttävä ajan tasalla toimintatavoista ja lainsäädännöstä.
Miksi hakea opiskelemaan alalle?
Vanginvartijan työ tarjoaa monipuolisen ja haastavan työympäristön, jossa ei ole kahta samanlaista päivää. Ammatti antaa mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnan turvallisuuteen ja auttaa ihmisiä löytämään oikean suunnan elämälleen.
Lisäksi Rikosseuraamuslaitos tarjoaa hyvät edut ja koulutusmahdollisuudet henkilöstölleen, mikä tekee alasta houkuttelevan uravaihtoehdon.