Suomen sähköntuotannossa saavutettu merkittäviä edistysaskeleita. Polkumme kulkee kohti ympäristöystävällisempiä ja kestävämpiä ratkaisuja.
Suomen sähköntuotanto
Vuonna 2021, Suomessa tuotettiin sähköä 69,3 TWh, mikä on 4 % enemmän kuin vuonna 2020.
Kotimainen sähköntuotanto kattoi 80 % kokonaiskulutuksesta, kun taas 20 % tuli nettotuonnista, pääosin Pohjoismaista, Venäjältä ja Virosta.
| Sähkön tuotantomuodot | % |
| ☢️ Ydinvoima | 30% |
| 🛢️ Fossiiliset polttoaineet | 25% |
| 🌲 Biopolttoaineet | 20% |
| 🧊 Vesivoima | 20% |
| ☀️ Tuuli- ja aurinkovoima | 5% |
Vihreä energia Suomessa
Vuonna 2021 Suomen energiantuotanto otti suuren askeleen kohti puhtaampaa tulevaisuutta. Uusiutuvien energialähteiden osuus sekä sähkön että lämmön tuotannossa kasvoi merkittävästi. Ja ennätykset rikottiin. Vaikka fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyi jonkin verran johtuen esimerkiksi kylmästä talvesta, kokonaisuudessaan Suomi on matkalla kohti kestävämpää energiantuotantoa.
Sähkön kulutus Suomessa – Isänmaan kasvun voima
Suomessa sähkön kulutus kuvastaa maamme vahvaa teollisuuden perinnettä ja nykyaikaista kehitystä. Teollisuus on edelleen suurin sähkönkuluttaja, vastaten yli puolesta maamme sähkönkulutuksesta. Tämä osoittaa suomalaista osaamista, innovaatiota ja kunnianhimoa – piirteitä, jotka ovat aina määrittäneet Suomen identiteettiä.
Metalli- ja kemianteollisuuden kaltaiset alat eivät ainoastaan korosta Suomen teknologista edelläkävijyyttä, vaan myös maamme kykyä tuottaa maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä tuotteita. Tornion jaloterästehdas on kirkas esimerkki suomalaisesta teollisuudesta; tehtaan vuotuinen sähkönkulutus on huimat kolme terawattituntia, tehden siitä Suomen suurimman yksittäisen sähkönkuluttajan.
Kotiemme sähkönkulutus, joka vastaa noin neljäsosasta koko maan sähkönkulutuksesta, kertoo suomalaisten arjen laadusta ja mukavuudesta. Asunnon koko ja lämmitysmuoto ovat merkittäviä tekijöitä kulutuksessa, ja esimerkiksi sähkölämmitteisessä omakotitalossa sähkönkulutus voi olla suuri – osoitus siitä, kuinka laadukkaita ja mukavia suomalaiset kodit ovat.
Vaikka liikenteen sähkönkulutus on toistaiseksi vielä pieni osa kokonaisuudesta, sähköautojen yleistymisen myötä odotamme tämän osuuden kasvavan. Tämä heijastaa Suomen halua olla edelläkävijä kestävässä ja puhtaassa liikenteessä.
Vaikka sähkön kulutus on kasvanut Suomessa viime aikoina, on maamme samanaikaisesti onnistunut parantamaan energiatehokkuutta. Tämä kasvu on merkki siitä, että vaikka teknologia ja innovaatiot etenevät, suomalaiset pystyvät säilyttämään kestävän ja vastuullisen otteen tulevaisuuden energiankäytössään. Suomen sisukkuus ja vihreät arvot näkyvät selkeästi sähkönkulutuksessamme.
Sähkön tuotanto Suomessa osuudet
Kotimainen sähköntuotanto
Suomen rajojen sisällä on tarina vahvasta tahdosta ja teknisestä kyvykkyydestä. Tarina sähköstä.
Vaikka Suomen suuriruhtinaskunnassa otettiin käyttöön sähkövalaistus jo 1870-luvulla, koko maan kattava sähköistys saavutettiin vasta noin sata vuotta myöhemmin. Kehityksen alkuvaiheet nähtiin 1877, kun VR:n konepajassa Helsingissä kokeiltiin ensimmäistä kertaa sähkövalon tuottamista. Vain viisi vuotta myöhemmin Tampereen Finlaysonin tehtaalla otettiin sähkövalaistus pysyvästi käyttöön.
Gottfrid Strömberg on nimi, joka korostuu Suomen sähköistyshistoriassa. Jo kouluiässä hän keksi dynamon, vain muutamaa vuotta sen jälkeen kun Thomas Edison oli lanseerannut hehkulampun. Strömbergin vaikutus ulottui kauas hehkulamppujen ulkopuolelle; hänen nimensä on tunnettu monista sähkölaitteista, mukaan lukien sähköliesistä ja -moottoreista. Opiskeltuaan ulkomailla Strömberg palasi Suomeen ja perusti oman sähkölaitteita valmistavan yrityksen Helsingin Kamppiin. Yritys kasvoi nopeasti ja siirtyi ajan myötä ensin Sörnäisiin ja myöhemmin Pitäjänmäelle, missä sen perintöä jatkaa nykyään ABB.
Vaikka sähköistyksen innovaatiot olivat nopeita kaupungeissa, maaseudun sähköistäminen oli hidasta. Alkuvaiheessa sähköä tuotettiin monissa pienissä, paikallisissa voimalaitoksissa, ja ennen toista maailmansotaa suuri osa maaseudun talouksista oli vielä ilman sähköä. Syrjäisimmät kylät saivat odottaa sähkön saapumista aina 1970-luvulle asti.
Järvet ja joet, jotka kimaltelivat kesän auringossa mutta jähmettyivät talviseen horrokseen, antoivat Suomelle voimavaran, joka osoittautui mittaamattoman arvokkaaksi: vesivoiman. Vesivoimalaitokset alkoivat kohota koskien partaalle, ja vesi virtasi generaattoreiden läpi tuottaen sähköä kyliin ja kaupunkeihin. Vesivoima ei ainoastaan tuonut valoa suomalaisiin koteihin, vaan se myös innoitti insinöörejä ja yrittäjiä keksimään uusia ja innovatiivisia tapoja hyödyntää Suomen luonnon lahjoja.
Voit löytää näitä historiallisia jälkiä läheltä. Vanhankaupunginkosken vesivoimala, sijaitsee Helsingin sydämessä, ja se on ollut keskeinen osa Suomen energiahistoriaa. Tämä historiallinen rakennus kertoo tarinan, kuinka Suomi rakensi omaa sähköistettyä tulevaisuuttaan, mutta myös muistuttaa meitä alueen luonnollisesta rikkaudesta ja jokea tarvitsevista kaloista.
Joen elinvoimaisuus ja kalakantojen selviytyminen ovat nousseet keskusteluun myös nykypäivänä. Tunnettu näyttelijä ja intohimoinen kalastaja Jasper Pääkkönen on ehdottanut padon purkua palauttaakseen joen luonnollisen kulun ja auttaakseen uhanalaisia kalalajeja. Vaikka voimalan merkitys Helsingin energianhistoriassa on kiistaton, on myös tärkeää arvostaa ja suojella isänmaamme luonnonperintöä. Sen tulee olla paikka, jossa kohtaavat isänmaallinen ylpeys ja luonnon kunnioitus.
Vanhankaupunginkosken padon valmistumisen jälkeen vuonna 1876, vesi Vantaanjoessa sekä vuosisadat ovat vierineet, Suomi on nähnyt myös muiden energiamuotojen syntyä ja kehitystä. Tuuli puhalsi tuulimyllyjen lavat pyörimään ja ydinenergia antoi maallemme mahdollisuuden tuottaa sähköä suurina määrinä, vähentäen riippuvuutta tuontienergiasta.
Samalla kun Suomi kasvoi ja teollistui, niin kasvoi myös sen jano energiaan.
Kuitenkin, kuten monissa tarinoissa, ei matka ollut ilman haasteita. Energiantuotanto on aina ollut keskellä kiistoja – ympäristövaikutuksista, turvallisuudesta, uusiutuvuudesta. Suomi, kansakunta, joka on tunnettu sisusta ja innovaatioista, jatkoi eteenpäin, etsien tasapainoa taloudellisen kasvun ja ympäristönsuojelun välillä.
Tämä on Suomen sähköntuotannon tarina – matka kylmästä pimeydestä valaistuun tulevaisuuteen. Se on kertomus yhteistyöstä, vastuullisuudesta ja jatkuvasta pyrkimyksestä kohti parempaa. Se on tarina, joka jatkuu ja jota me kaikki rakennamme yhdessä, päivä päivältä.
Tervetuloa mukaan tutustumaan sähköntuotannon ihmeelliseen maailmaan Suomessa.
Olkiluodon Ydinvoimala – Ylpeys ja Haaste
Hiljaisessa Eurajoen kolkassa, Länsi-Suomessa, kohoaa majesteettinen teollisuuden mestariteos – Olkiluodon ydinvoimala. Kun puhutaan modernista sähköntuotannosta Suomessa, täytyy aloittaa Olkiluodon rannoilta Se sijaitsee sydämessämme, vain 20 km päässä Raumalta ja 50 km Porista, ja on yksi Suomen kahdesta ydinvoimalasta. Teollisuuden Voima (lyhennettynä TVO), joka tunnetaan sitoutumisestaan isänmaan palvelukseen, omistaa ja operoi tätä voimalaa.
Olkiluoto reaktorit
Yksiköt 1 ja 2: Suomen teollisuuden historiaan ovat jättäneet jälkensä Olkiluodon ensimmäiset kaksi yksikköä, joissa on keittovesireaktorit (BWRs) ja nykyinen ulostulo on 890 MW. Aikanaan rakennettu monien toimijoiden, kuten ASEA-Atomin ja Atomirakennuksen, toimesta, nämä yksiköt aloittivat kaupallisen toiminnan 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa.
ASEA-Atom juontaa juurensa Ruotsista. Se syntyi osana ASEA-yhtiötä, yhtä Pohjoismaiden suurimmista sähköalan yhtiöistä, joka alkoi tutkia ydinenergian mahdollisuuksia 1950-luvun alkupuolella. ASEA:lla oli vahva usko ydinenergian tulevaisuuteen, ja se perusti ydinenergiaan erikoistuneen ASEA-Atomin tarjotakseen kokonaisratkaisuja ydinvoimamarkkinoille. ASEA-Atom nousi nopeasti alan johtavaksi toimijaksi Pohjoismaissa ja osallistui useiden ydinvoimalaitosten suunnitteluun ja rakentamiseen.
Toisaalta, Atomirakennus oli Suomessa syntynyt yritys ja keskittynyt ydinvoimalaitosten rakentamiseen. Se oli yksi avaintoimijoista, kun Suomi päätti rakentaa ensimmäiset ydinvoimalansa 1970-luvulla. Atomirakennuksen asiantuntemus ja osaaminen oli keskeistä, kun Suomi pyrki omavaraisuuteen ydinvoiman suunnittelussa ja toteutuksessa.
Monta yhtiötä, mutta olennaisimpana, Teollisuuden Voima, on nimi, joka on syvästi juurtunut Suomen teollisuuden ja energiasektorin historiaan. Yhtiön perustamisesta lähtien sen tehtävänä on ollut taata luotettava ja vakaa energiansaanti Suomen teollisuudelle ja kotitalouksille. Teollisuuden Voima ja Atomirakennus eivät käytännössä kilpailleet keskenään. Nämä kaksi organisaatiota toimivat eri rooleissa ydinenergiasektorilla.
TVO perustettiin 1969 vastaamaan kasvavaan energiaan liittyvään kysyntään ja varmistamaan, että Suomen teollisuus voisi jatkaa kasvuaan ilman energia esteitä. Alusta alkaen TVO:n visio oli selvä: rakenna ja operoi ydinvoimaloita, jotka voivat tarjota puhdasta ja tehokasta energiaa maan tarpeisiin.
Vuosien varrella Olkiluodon tehoa on kasvatettu ja viimeisimmät päivitykset tehtiin vuosina 2017 ja 2018. Kiitos vuonna 2018 myönnetyille lisenssien jatkoille, nämä yksiköt jatkavat palveluaan kansallemme vuoteen 2038 asti.
Yksikkö 3: EPR (European Pressurized Water Reactor) -tyyppinen reaktori.
Olkiluoto 3 on Euroopan tehokkain energiareaktori, ja se tuottaa 1,600 MW kapasiteettia.
Kuitenkin ”kolmosen” tie valmiiksi laitokseksi on ollut täynnä haasteita. Rakentaminen alkoi 2005, mutta kaupallinen toiminta alkoi vasta 2023. Vaikka reaktorin rakentamisessa kohdattiin monia ongelmia, kuten viallisia hitsauksia ja ongelmia syöttövesipumppujen kanssa, suomalainen peräänantamattomuus pääsi voitolle.
Olkiluoto 3 viivästys
Vaikka yksikön 3 odotettiin aloittavan toimintansa jo 2010, se kohtasi useita viivästyksiä. On tärkeää ymmärtää, että monet näistä haasteista johtuivat uuden sukupolven ydinvoiman rakentamisen vaatimuksista ja oppimiskäyrästä. Alkuperäinen sopimushinta oli €3 miljardia, mutta kustannukset nousivat arviolta €11 miljardiin. On kuitenkin huomionarvoista, että Areva maksoi TVO:lle €450 miljoonaa vuonna 2018 korvauksena viivästyksistä.
Olkiluodon ydinvoimala on ollut, ja tulee jatkossakin olemaan, keskeisessä roolissa Suomen energiatuotannossa. 2013–2017, OL1 ja OL2 tuottivat vuosittain valtavan määrän energiaa, ja mahdollistivat suomalaisen teknologian kasvun.
OL3:n on tuonut mukanaan ennennäkemättömästi kapasiteettia, joka on elintärkeää kasvavalle ja kehittyvälle Suomelle. Ja isänmaan ylpeys.
Olkiluoto 3 hinta
Olkiluoto 3:n loppuhinnaksi tuli 5,55 miljardia euroa. Suomalainen teollisuus maksoi kovan hinnan, mutta nyt reaktori pyörii! Katse eteen.
Olkiluodon ydinvoimala on monimutkainen ja monitahoinen projekti, mutta sen rooli Suomen energiavarantojen vahvistajana on kiistaton.
Vaikka kolmannen yksikön rakentaminen oli täynnä haasteita, se on osoitus suomalaisesta sisusta ja sitoutumisesta tulevaisuuteen.
🔥 Lämmön tuotanto Suomessa
Kaukolämpö
- Kaukolämmön tuotanto oli 2021 40,8 TWh, nousua 16 % vuoteen 2020 verrattuna. 47 % kaukolämmöstä tuotettiin uusiutuvilla polttoaineilla, kun taas 39 % fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella
Sähkösopimukset
Sähkömarkkinat ovat Suomessa monipuolistuneet viime vuosikymmeninä, ja kuluttajilla on nyt enemmän vaihtoehtoja kuin koskaan ennen. Kun harkitaan sähkösopimuksen valintaa, on tärkeää ymmärtää erilaiset vaihtoehdot ja niiden ominaispiirteet. Kerromme yleisimmät sähkösopimukset Suomessa.
- Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus: Sopimus jatkuu niin kauan, kunnes sopimus irtisanotaan jommankumman osapuolen toimesta. Hinta voi vaihdella sopimuskauden aikana, mutta se on usein vakaampi kuin joissakin muissa sopimustyypeissä.
Sopimukseen ei yleensä sisälly määräaikaa, joten kuluttajat voivat vaihtaa tarjousta joustavasti. - Määräaikainen sähkösopimus: Tämä sopimus on voimassa tietyn, ennalta määritellyn ajanjakson. Hintaa ei muuteta sopimuskauden aikana, joten kuluttaja tietää tarkalleen, mitä sähköstä maksetaan koko sopimuskauden ajan.
Toisaalta määräaikaisuus tarkoittaa sitä, että sopimusta ei voi yleensä irtisanoa ennen määräaikaa ilman kustannuksia, vaikka sähkön hinta halpenisi merkittävästi. - Pörssisähkö: Pörssisähkösopimus perustuu sähkön hintaan pohjoismaisella sähköpörssissä (Nord Pool). Sähkön hinta määräytyy reaaliajassa markkinoiden kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja se voi vaihdella tunti tunnilta.
Pörssisähkö voi olla edullista, jos sähkön hinta pörssissä on alhainen, mutta myös riskit hintojen suurista vaihteluista kasvavat. - Kiinteähintainen sähkösopimus: Tämä sopimus tarjoaa kiinteän hinnan sähkölle määrätyn ajanjakson ajan. Se antaa kuluttajille varmuutta sähkölaskun suuruudesta, koska hinta ei muutu sopimuskauden aikana, vaikka markkinahinnat vaihtelisivat.
- Viher- tai ekosähkösopimus: Sopimukset mahdollistavat sähkön ostamisen uusiutuvista energialähteistä, kuten tuuli- tai aurinkovoimasta. Suosittuja kuluttajien keskuudessa, jotka haluavat tukea kestävää kehitystä ja vähentää hiilijalanjälkeään.
Kun valitset sähkösopimusta, on tärkeää arvioida omaa sähkönkulutustaan, riskinsietokykyään ja sitä, minkälaista joustavuutta kaipaa sopimukselta.
Suomessa on monia sähköyhtiöitä, jotka tarjoavat erilaisia sopimusvaihtoehtoja, joten kannattaa vertailla eri tarjouksia ja valita se, joka parhaiten vastaa omia tarpeita. Hae sähkösopimus tarjous ainakin Fortum:ilta, Oomi:lta ja Väre:eltä.
Suomessa sähköä tuotetaan monin eri tavoin. Yleisimmät energialähteet ovat ydinvoima, vesivoima, kivihiili, maakaasu ja turve-energia. Uusiutuvat energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, osuus on kasvussa.
Voimalaitoksissa sähkö tuotetaan yleensä muuntamalla jokin energianmuoto toiseksi, useimmiten mekaaniseksi energiaksi, joka sitten muunnetaan sähköenergiaksi. Esimerkiksi:
– Ydinvoimaloissa ydinreaktiossa vapautuvaa lämpöä käytetään höyryn tuottamiseen, joka pyörittää turbiinia ja generaattoria.
– Vesivoimaloissa veden potentiaalienergia muunnetaan mekaaniseksi energiaksi padon avulla, joka ohjaa vettä turbiinin läpi.
– Tuulivoimaloissa tuulen mekaaninen energia pyörittää turbiinin lapoja, joka puolestaan pyörittää generaattoria.
– Aurinkovoimaloissa aurinkopaneelit muuttavat auringon säteilyn suoraan sähköenergiaksi fotovoltaisen efektin avulla.
Vaikka Suomi tuottaa suuren osan tarvitsemastaan sähköstä itse, maassa on ajoittain tilanteita, joissa sähkön kysyntä ylittää tarjonnan. Tällaiset tilanteet voivat johtua esimerkiksi:
– Äärimmäisistä sääolosuhteista, kuten erittäin kylmistä talvipäivistä, jolloin sähkönkulutus kasvaa huomattavasti.
– Voimalaitosten huoltotöistä tai häiriöistä, jotka vähentävät sähkön tuotantokapasiteettia.
– Riippuvuudesta tuontisähköön erityisesti silloin, kun naapurimaissa on samaan aikaan korkea kysyntä.
Tästä syystä Suomi on kytketty pohjoismaiseen sähköverkkoon ja ostaa tarvittaessa sähköä naapurimaista, kuten Ruotsista ja Norjasta, jotta sähkön saanti voidaan taata kaikissa tilanteissa.
Suomessa sähköä tuotetaan monipuolisesti eri energialähteistä. Tärkeimmät sähkön tuotantomuodot ovat:
– Ydinvoima
– Vesivoima
– Tuulivoima
– Biomassa ja turve
– Kivihiili ja maakaasu
– Aurinkovoima
82 TWh vuodessa (2022)
Energiankulutus vuodessa asukasta kohti, öljyksi muunnettuna: 5 924,70 kg.
Ydinvoiman osuus Suomen sähköntuotannossa on ollut merkittävä. Vain Olkiluodosta tuotetaan noin 30 prosenttia Suomen sähköstä.