Satelliittikuvat tarjoavat erityisen näkökulman maamme ajankohtaisiin tapahtumiin ja muutoksiin. Tässä artikkelissa tarkastelemme kolmea merkittävää satelliittikuvaa, jotka kertovat, miten Suomi on muuttunut vuonna 2024.
Reuna
Suomen itäraja on näkyvämpi kuin ikinä liityttyämme Natoon tänä vuonna.
Tämä kuva kuvastaa Suomen uutta poliittista asemaa Naton aitamaana. Kuva kertoo tarinan turvallisuuspolitiikan merkittävästä muutoksesta.
Sillä, historiallisesti Suomi on ollut sotilasliittojen ulkopuolella ja pyrkinyt ylläpitämään hyviä suhteita sekä länteen että itään. Natoon liittyminen merkitsee siirtymistä pois tästä puolueettomuuden linjasta.
Nato-jäsenyys on pitänyt yllä keskustelua maan turvallisuudesta. Toiset näkevät jäsenyyden tuovan lisää turvallisuutta, koska se sitoo Suomen osaksi laajempaa puolustusyhteisöä. Toiset puolestaan katsovat, että jäsenyys voi lisätä jännitteitä.
Jäsenyyden myötä itärajan valvonta ja turvallisuus ovat nousseet uuteen valoon. Satelliittikuva antaa konkreettisen kuvan siitä rajasta, joka nyt erottaa Naton ja Venäjän toisistaan. Kuva herättää kysymyksiä siitä, miten rajaturvallisuus tulee järjestymään tulevaisuudessa ja miten Suomi aikoo osallistua Naton kollektiiviseen puolustukseen. Näkyvätkö Suomen sisällä ensi vuoden satelliittikuvissa ulkomaalaisten joukkojen tukikohdat, missä ei välttämättä sovelleta lakejamme. Kuten Porkkalanniemessä aikanaan.
Koilliseen
Tämä kuva näyttää, kuinka Helsingin infrastruktuuri on kehittymässä ja laajenemassa.
Kruunuvuoren silta ja raideyhteys tuovat uudenlaisen yhteyden itäisen Helsingin puistoalueiden ja lähiöiden sekä kantakaupungin välille, mikä on merkittävä askel kaupungin kehityksessä.
Helsingin kehittämisessä Kruunuvuorensilta on avainasemassa. Se ei puolikkaana vielä yhdistä Kruunuvuorenrantaa ja Palosaarta Helsingin keskustaan, mutta luo uuden symbolisen yhteyden kaupungin itä- ja länsiosien välille. Silta on lupus uusista mahdollisuuksia niin liikenteelle, asumiselle kuin kaupunkielämällekin.
Yhteys Kalasataman vilkkaaseen elämään
Kalasatama, jossa sijaitsevat Suomen korkeimmat asuintalot, on viime vuosina muodostunut Helsingin uudeksi maamerkiksi. Nämä tornitalot, kuten Majakka, ovat jo nyt ikonisia nähtävyyksiä. Kruunuvuorensillan pyloni (kannatinpylväs) tulee olemaan metrin pitempi kuin Majakka
Silta on merkittävä panostus joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja jalankulkuun – se on tulevaisuuden kaupungin symboli, joka kuvastaa kestävän kehityksen periaatteiden omaksumista.
Satelliittikuvissa se näkyy keskeneräisenä hankkeena, mutta samalla se on konkreettinen esimerkki siitä, mihin suuntaan Helsinki on kehittymässä: avoimemmaksi, vihreämmäksi ja yhdistyneemmäksi.
Sydän
Kolmas satelliittinäkymä– Kuva: Google
Tampereen uusi solmukohta, jonka keskiössä on monitoimiareena nimeltään Nokia-Areena, on merkittävä osa kaupungin uudistunutta keskustaa.
Se on osa laajempaa tänä vuonna kehittynyttä hanketta, joka yhdistää Tampereen itä- ja länsipuolen (satelliittikuvassa pohjoinen on alhaalla).
Nokia-Areena on moderni ja monipuolinen tapahtumapaikka, joka tarjoaa elämyksiä sekä tamperelaisille että koko Suomelle. Sen ympärille rakentuu koko uusi kaupunginosa, johon kuuluu asuntoja, hotelleja, toimistoja ja kaupallisia palveluita. Areena on saanut nimensä sitä sponsoroivalta Nokialta.
Tampere vahvistaa asemaansa Pohjoismaiden johtavana tapahtumakaupunkina ja investoi tulevaisuuteen – satelliittikuvassa tämä näkyy konkreettisesti kaupungin uutena sydämenä.
Matkaan
Neljäs näkymä – Kuva: Google
Turun telakka on yksi Euroopan suurimmista ja modernimmista laivanrakennuslaitoksista. Vuonna 2023 se tekee historiaa, kun sen telakalta lasketaan vesille Icon-luokan ensimmäinen alus, joka on tilattu Royal Caribbean Internationalille.
Kuvasta näkyy Suomen Turun perintö, mikä on pärjännyt merillä jo tuhansia vuosia.
Kuvassa näkyy myös Nesteen Naantalin öljynjalostamo, joka on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista, kertoo tarinaa Suomen ja koko Euroopan energiasektorin murroksesta.
Nesteen Naantalin jalostustoiminta eli öljytuotteiden valmistus Naantalissa on nimittäin päättynyt.
Satelliittikuva kertoo tarinan suomalaisen laivanrakennuksen huipputekniikasta ja innovaatioista. Kuvassa näkyy mittava laivanrakennuslaitos, jonka ytimessä on maailman suurimpiin kuuluva risteilyalus.
Icon-luokan alukset ovat erityisiä: ne ovat ensimmäiset laivat, jotka käyttävät nesteytettyä maakaasua (LNG) pääpolttoaineenaan. Tämä kertoo myös siitä suunnasta, johon laivanrakennusteollisuus ja maailman merenkulku ovat kehittymässä – kohti yhä kestävämpää tulevaisuutta.
Turun telakan kukoistus heijastaa Suomen teollisuuden osaamista, innovaatiokykyä ja kykyä sopeutua kansainväliseen kilpailuun ja markkinoihin. Telakka on tärkeä työllistäjä ja merkittävä osa Suomen vientiteollisuutta.
Yksin
Kymi Ring -moottorirata, joka valmistui vuonna 2019, mutta meni virallisesti konkurssiin huhtikuussa 2023. Veronmaksajien rahaa upposi 11,1 miljoonaa euroa.
Tämä kuva on symbolinen esimerkki siitä, kuinka suuret unelmat ja investoinnit eivät aina tuota toivottua tulosta. Kuva näyttää, kuinka Kymiring, joka oli kerran Suomen moottoriurheilun lippulaiva, nyt seisoo yksin, puiden peittämänä, peltojen keskellä.
Sijaiten Kymenlaaksossa, noin 110 kilometriä Helsingistä koilliseen, Kymiring on Suomen ensimmäinen ja ainoa kansainväliset standardit täyttävä moottorirata. Sen suunnittelu ja rakentaminen kuvastaa suomalaisen moottoriurheilun historian rikastumista ja samalla katsetta tulevaisuuteen.
Kymiringin rakentaminen on merkinnyt merkittävää investointia Kymenlaaksolle, ja sen vaikutukset ovat ulottuneet laajalle yhteiskunnassamme. Se on tuonut työpaikkoja, aktivoinut matkailua ja tarjonnut uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Lisäksi se on herättänyt uudelleen kiinnostusta moottoriurheiluun Suomessa, maa, jolla on jo ennestään rikas historia tässä urheilulajissa.
Vaikka moottoriurheilu ja kestävä kehitys saattavat ensisilmäyksellä tuntua ristiriitaisilta, Kymiring on osoitus siitä, että nämä kaksi voidaan yhdistää. Rata on suunniteltu ja rakennettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaan, mikä näkyy esimerkiksi energiatehokkuudessa ja ympäristön suojelussa.
Tarkastele seuraavaksi historiallista Suomen kartta-arkistomme, tai tutustu Google Earth palvelun työkaluun, se sisältää myös 3D karttoja suomesta.