Akseli Gallen-Kallela (1865 Pori – 1931 Tukholma) oli yksi Suomen johtavista taidemaalareista, joka tunnetaan erityisesti Kalevala aiheisista teoksistaan. Hän yhdisteli urallaan realismin, symbolismin ja ekspressionismin tyylejä. Gallen-Kallelan kuuluisia töitä ovat esimerkiksi ”Sammon taonta” ja ”Lemminkäisen äiti”. Hän suunnitteli myös freskoja, taidegrafiikkaa ja huonekaluja.
Lue tietoa hänen elämästään, Gallen-Kallelan kodista missä vierailimme, Akselin matkoista, sekä katso kuvia hänen valikoiduista teoksistaan.
Kuka on Akseli Gallen-Kallela?
Akseli Gallen-Kallela on yksi Suomen merkittävimmistä maalareista.
Suomen Kansallisbiografia nimeää hänet:
- Suomalaiskansallisen taiteen uranuurtajaksi ja tärkeimmäksi kehittäjäksi.
- Koska kansallisromantiikaksi kutsuttu visuaalinen tyyli oli hänen luomuksensa
- Lisäksi hän toimi grafiikan alan edelläkävijänä, joka innoitti arkkitehtuuriakin.
Tarina Suomen kansallismaalarista
Akseli Gallen-Kallela syntyi 26. huhtikuuta 1865 Poriin, Suomen länsirannikolle.
Nuorena poikana hän osoitti kiinnostusta taiteeseen, ja hänen vanhempansa tukivat hänen intohimoaan. Akseli vietti lapsuutensa kesät Kallela-nimisessä tilassa, josta hän myöhemmin otti nimensä.
Kun Akseli oli teini-ikäinen, perhe muutti Helsinkiin. Siellä hän aloitti opintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Opintojensa aikana hän matkusti usein ulkomaille, erityisesti Pariisiin, jossa hän sai vaikutteita impressionismista ja symbolismin liikkeestä.
Vaikka Gallen-Kallela oli vaikuttunut ulkomaisista taidesuuntauksista, hänen sydämensä kuului aina Suomelle.
Gallen-Kallelan Kalevala
Suomen kansalliseepoksesta, ja monet hänen tunnetuimmista teoksistaan perustuvat sen tarinoihin. Hänen maalauksensa, kuten ”Aino-taru” ja ”Kullervon kirous”, ovat syvästi vaikuttaneet suomalaiseen kulttuuriin ja identiteettiin.
Kirjoitimme myös Gallen-Kallelan kuvittamien Kalevalan tarinoiden opetuksista nykypäivään.
Gallen-Kallela koti
1900-luvun alussa Gallen-Kallela suunnitteli ja rakensi ateljeekodin Tarvaspäähän, Espooseen. Täällä hän loi useimmat tunnetuimmista teoksistaan.
Muu toiminta
Gallen-Kallela toimi Mannerheimin adjutanttina sisällissodan jälkeen ja suunnitteli Suomen armeijan univormuja.
Akseli Gallen-Kallela on suunnitellut Suomen markan setelit, armeijan univormut ja ritarikuntien merkit, Kiljunen luettelee. Taiteilijaa pyydettiin suunnittelemaan myös versio Suomen lipusta.
Hänen kansainvälisiä saavutuksiaan olivat osallistuminen Pariisin maailmannäyttelyyn 1900 ja Venetsian biennaaliin 1914.
Akseli Gallen-Kallelan perintö
Gallen-Kallelan kuoleman jälkeen vuonna 1931 hänen perintönsä on jatkunut. Tarvaspään ateljeekoti on nykyään museo, joka kertoo hänen elämästään ja työstään. Monet suomalaiset menevät sinne nykyään inspiroitumaan, Sinivalko mukaan lukien.
Akseli Gallen-Kallela ei ollut vain taiteilija; hän oli myös patriootti, joka rakasti kotimaataan ja halusi kuvata sen kauneutta ja kulttuuria.
Tänä päivänä Akseli Gallen-Kallelan teokset ovat edelleen yksi Suomen kulttuurin kulmakivistä, ja hänen vaikutuksensa näkyy monissa suomalaisissa taiteilijoissa ja kulttuurissa.
TAIDETEOKSET & GALLERIA
Usein kysytyt kysymykset Gallen-Kallelasta
Akseli Gallen-Kallela eli vuosina 1865-1931. Hän eli siis 65 vuotta.
Akseli Gallen-Kallela syntyi Porissa ja asui elämänsä aikana useissa paikoissa, mukaan lukien Helsinki. Hän rakensi ateljeekodin Tarvaspäähän, Espooseen.
Häntä pidetään eräänlaisena Suomen kansallismaalarina. Akseli Gallen-Kallela on tunnettu erityisesti Kalevala- ja Karjala-aiheisista maalauksistaan. Hän yhdisteli urallaan useita eri taidesuuntauksia, kuten realismin, symbolismin ja ekspressionismin.
Akseli Gallen-Kallela kuoli keuhkokuumeeseen Tukholmalaisessa hotellissa. Hän kuoli tukholmalaisessa hotellissa.
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1881–1884, Pariisissa Académie Julianissa ja Fernand Cormonin ateljeessa 1880-luvulla. Gallen-kallela teki opintomatkoja muun muassa Lontooseen ja Berliiniin vuonna 1895, sekä Afrikkaan vuosina 1909–1911
Gallen-Kallelan elämänkaari ja merkittävät hetket
- 1865: Axel Gallén syntyy Porissa 26. huhtikuuta.
- 1876: Perhe muuttaa Helsinkiin.
- 1881: Päättää omistautua taiteelle.
- 1884: Maalaa ”Poika ja varis”. Lähtee Pariisiin opiskelemaan taiteita viideksi vuodeksi.
- 1889: Paluu Suomeen. Inspiroituu Kalevalasta ja maalaa ”Aino-triptyykki”.
- 1890: Avioituu Mary Slöörin kanssa.
- 1891: Tutkii symbolismia ja mystiikkaa. Tytär Impi Marjatta syntyy.
- 1895: Perheen tragedia, kun Impi Marjatta menehtyy. Muutto Ruovedelle.
- 1896: Toisen lapsen, Kirstin, syntymä. Maalaa suuria Kalevala-teoksia, kuten ”Lemminkäisen äiti”.
- 1898: Työskentelee freskomaalauksen parissa Italiassa. Kolmas lapsi, Jorma, syntyy.
- 1900: Osallistuu Pariisin maailmannäyttelyyn. Saavuttaa kansainvälistä mainetta.
- 1901: Maalaa freskot Juséliuksen hautakappeliin Porissa.
- 1907: Nimenmuutos: Axel Gallénista tulee Akseli Gallen-Kallela.
- 1909: Perheen kanssa matka Keniaan. Aloittaa ekspressionistisen kauden.
- 1918: Työskentelee pääesikunnan kirjapainon esimiehenä.
- 1920: Kuvittaa Koru-Kalevalan, joka julkaistaan 1922.
- 1923: Perhe matkustaa Yhdysvaltoihin. Gallen-Kallela kiinnostuu intiaanien taiteesta.
- 1926: Paluu Suomeen ja Tarvaspään remontti.
- 1928: Maalaa Kalevala-freskot Kansallismuseoon.
- 1931: Akseli Gallen-Kallela menehtyy Tukholmassa 7. maaliskuuta.
- 1939: Jorma Gallen-Kallela kuolee, Mary 1947 ja Kirsti 1980.
Hänen elämänsä tarina on inspiroiva esimerkki siitä, kuinka yksi ihminen voi vaikuttaa kokonaiseen kansakuntaan.
Lähteet: Kirsti Gallen-Kallela: ”Isäni Akseli Gallen-Kallela” (toim. Kaari Raivio), Kaari Raivio: ”Akseli Amerikassa”, Gallen-Kallelan museo.