Ahdistus puheenaiheena yleistyy – tutkija varoittaa sanan merkityksen hämärtymisestä.
Ahdistuksesta on tullut Suomessa yhä näkyvämpi puheenaihe – ja samalla sana on siirtynyt osaksi arkikieltä tavalla, joka herättää keskustelua.
Yle raportoi, että termiä käytetään nykyään usein kuvaamaan hyvin erilaisia tunteita, myös sellaisia, jotka kuuluvat normaaliin arkeen.
Ilmiö näkyy erityisesti nuorten keskuudessa, joissa esimerkiksi koulutyöt, kiire tai sosiaaliset tilanteet saatetaan kuvata yhdellä sanalla: ahdistus.
Tutkija: merkitys voi hämärtyä
Tampereen yliopistossa nuorten sosiaalista ahdistusta tutkiva psykologi Siiri Lampela nostaa esiin tärkeän huolen.
– Jos kuittaamme arjen negatiivisia vastoinkäymisiä sillä, että ”kylläpäs oli ahdistavaa”, saattaa käydä niin, että termi kokee inflaation.
Tutkijan mukaan riskinä on, että vakavasta ahdistuksesta kärsivien kokemuksia ei enää ymmärretä samalla vakavuudella.
Nuorten ahdistuneisuus on oikeasti lisääntynyt
Samaan aikaan kun sanaa käytetään enemmän, myös todellinen ahdistuneisuus on kasvanut.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan jopa 22 prosenttia yläkouluikäisistä kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Muutamassa vuodessa kasvu on ollut merkittävää.
Ilmiössä on myös positiivinen puoli
Vaikka tutkija varoittaa sanan liiallisesta käytöstä, ilmiössä on myös selvästi positiivinen puoli.
Suomessa on tapahtunut suuri muutos ja nykyään:
- mielenterveydestä puhutaan avoimemmin
- tunteiden sanoittaminen on helpompaa
- apua haetaan herkemmin
Aiemmin moni olisi voinut vaieta täysin – nyt tunteista puhutaan, vaikka termit eivät aina olisi täydellisiä.
Tämä on merkittävä edistysaskel tilanteesta, jossa oltiin vielä muutama vuosikymmen sitten, kun ahdistuneisuus ja masennus olivat vain ”hullujen juttuja.”
Mielenterveystalon videot tarjoavat kattavaa ja luotettavaa tietoa. Oheisella videolla kerrotaan miltä ahdistus tuntuu.
Huoli vai ahdistus? Ero on tärkeä
Tutkijat korostavat, että kaikkia epämiellyttäviä tunteita ei pitäisi niputtaa samaan kategoriaan.
- Huoli → usein lyhytaikainen ja selkeä
- Ahdistus → pitkäkestoisempi ja laaja-alaisempi
Tämän eron ymmärtäminen auttaa sekä yksilöä että ympäristöä reagoimaan oikein.
Milloin pitää huolestua?
Lyhytaikainen ahdistuksen tunne on normaali osa elämää.
Tilanne muuttuu, jos: arjen tekeminen vaikeutuu, asioita alkaa jäädä tekemättä ja tunne pitkittyy. Tällöin asiantuntijan mukaan apua kannattaa hakea.
Milloin kannattaa hakea apua?
Mielenterveystalon mukaan apua tulee hakea heti, jos olet huolissasi itsestäsi tai läheisestäsi. Ei siis kannata pohtia pitkään yksin, vaatiiko tilanne apua.
Psyykkisen avun tarpeesta voi kertoa esimerkiksi jokin seuraavista:
- epämääräinen paha olo
- vaikeita ja vaivaavia tunteita
- kielteisten tunteiden runsautta
- positiivisten tunteiden vähäisyyttä
- kokemusta tunteiden puuttumisesta
- vaivaavia ajatuksia eri asioista, jotka jäävät kiertämään kehää
- käyttäytymistä, josta aiheutuu haittaa itselle tai muille
- vaikeuksia arjessa (esim. päiväkodissa, koulussa, työssä, vapaa-ajalla, lasten hoidossa tai iänmukaisista rutiineista selviytymisessä)
- vaikeuksia ihmissuhteissa tai ihmissuhteita koskevan kiinnostuksen puuttumista
- olet kokenut jotain vaikeaa tai elät jatkuvasti vaikeissa olosuhteissa
Mistä voi hakea apua?
Pohdi näitä kysymyksiä, kun etsit sopivaa auttavaa tahoa
- Kuinka usein oireita tai ongelmia esiintyy?
- Miten paljon ne vaikuttavat arkeen ja elämänhallintaan?
Voit käyttää apuna esimerkiksi masennuksen oirekyselyä tai ahdistuksen oirekyselyä.
Ilmiö kertoo suuremmasta muutoksesta
Ahdistus-sanan yleistyminen ei ole pelkkä kielellinen ilmiö – se kertoo laajemmasta muutoksesta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Ihmiset tunnistavat tunteitaan paremmin, uskaltavat puhua niistä ja hakevat apua matalammalla kynnyksellä.
Vaikka sanan käyttö voi paikoin olla epätarkkaa, kokonaiskuva on monella tavalla positiivinen.
Lähde: Yle.fi