
Suomalainen moukarinheitto elää poikkeuksellisen vahvaa vaihetta.
Krista Tervo, Silja Kosonen ja Henri Liipola muodostavat tällä hetkellä yhden Suomen yleisurheilun mielenkiintoisimmista kolmikoista matkalla kohti kesän 2026 EM-kilpailuja Birminghamissa.
Viime kaudella suomalaisheittäjät nousivat kansainvälisesti aivan Euroopan kärkeen. Tervo päätti kesän Euroopan tilaston ykkösenä ja Kosonen heti hänen takanaan toisena.
Liipola puolestaan on vakiinnuttamassa paikkaansa miesten moukarinheiton kovassa kotimaisessa kärjessä.
Kolmikko valmistautuu parhaillaan Portugalin Monte Gordossa, jossa fokus on rakennettu pitkälle elokuun arvokisoja silmällä pitäen. Harjoituskaudella on haettu lisää voimaa, teknistä vakautta ja kilpailuvarmuutta, mutta samalla myös tasapainoa urheilun ja palautumisen välillä.
Tervolla tavoite on täysin kirkas.
– Kauden päätavoite on EM-kulta. Se on ihan selvä homma, Tervo kertoo yleisurheilu.fi -sivustolle.
Harjoitusheitot ovat olleet lupaavia, vaikka kaikkea ei vielä ole viritetty kilpailuterävyyteen.
– Jos verrataan samaa ajankohtaa, nyt ollaan aiempaan nähden ihan todella hyvällä tasolla, mutta heittoharjoituksissa on mukana vielä paljon heittoja ylipainoisella moukarilla.
– Kun tässä kohtaa ei vielä tarvitse olla nopeassa ja tehokkaassa kunnossa, niin koetaan kaivella vielä pikkusen lisää heittovoimaa, Tervo toteaa.
Krista Tervo haki lisää tasaisuutta
Viime kesänä Tervo rikkoi Suomen ennätyksen tuloksella 77,14 ja kilpaili tasaisesti kansainvälisellä huipputasolla.
Täydellistä kautta hän ei kuitenkaan kokenut tehneensä, sillä kilpailuihin mahtui myös epäonnistumisia.
– Syksyllä mietittiin, että takana on hyvä kausi, mutta tunnustettiin tietyt ongelmakohdat ja otettiin tavoitteeksi selättää ne harjoituskaudella. Lähinnä se, että kisoissa tuli sekaan niitä huonoja heittoja. Nyt on tavoiteltu parempaa tasaisuutta, hän paljastaa.
Teknistä hiomista
Tervo kertoo myös teknisten yksityiskohtien vaatineen paljon työtä harjoituskauden aikana.
– Tekniikassakin oli pieniä juttuja, mitkä aina välillä kurkistivat päätään kisoissa ja treeneissä, ja niitä joutui käymään läpi aina uudelleen. Niitä on sitten käyty tarkemmin läpi.
Fyysisellä puolella suomalaisheittäjä on säilyttänyt korkean perustason. Rinnalleveto 115 kilolla ja 180 kilon takakyykky kertovat voimatasojen pysyneen vahvoina.
Henkinen kehitys näkyy myös kilpailuissa
Tervo kokee kasvaneensa viime vuosina merkittävästi myös urheilijana henkisellä puolella. Hän kertoo suhtautuvansa kilpailuihin nykyisin rennommin kuin aiemmin.
– Ehdottomasti koen, että siinä on menty tosi paljon eteenpäin. Yleinen suhtautuminen urheiluun on nyt vähän erilaista. Tämä on sitä, mitä minä haluan tehdä, ja olen siinä tosi intohimoinen, mutta se ei kuitenkaan ole kaikki mitä elämässä on.
– Haluan nauttia kilpailemisesta niin kauan kuin se on mahdollista, enkä jäkittää liikaa. Kisat menevät miten ne menevät. Jos ne menevät hyvin, se on tosi hienoa, mutta jos ne menevät huonosti, ei voi mitään. Tärkeintä on, että siitä nauttii, ja että se on kivaa.
Arjen vastapainoksi kotkalaisheittäjä hakeutuu yksinkertaisten asioiden äärelle.
– Ja kun haluan irrottautua urheilusta, ihan kotona oleminen tai mökkisauna ja uinti meressä, ei siis järvessä, on parasta.
Silja Kosonen selvisi kevään vaikeasta vaiheesta
Kososen kevät ei ole ollut täysin suoraviivainen, mutta Portugalissa heitto on alkanut jälleen löytyä.
– On mennyt paremmin kuin pelkäsin. Tuossa viime viikolla meinasi tulla pieni paniikki, että mitä tästä tulee. Se on sellainen kevään perusmerkki, kun on ollut rankkaa treeniä. Se ei hirveästi yllättänyt, ja nyt on mennyt tosi hyvin.
Kosonen on tehnyt harjoitteluun myös muutoksia ja monipuolistanut tekemistään talven aikana. Nyt tunnelma on jälleen luottavainen.
– On hyvät fiilikset. Paikat ovat pysyneet suht ehjinä ja treenit etenevät. Se lupaa hyvää.
Henri Liipola hakee seuraavaa tasoloikkaa
Myös Liipolan kevät on antanut lupaavia merkkejä. Hän heitti keväällä Nikosiassa 74,41 ja voitti SM-talvikisojen mestaruuden tuloksella 74,17.
74 metrin tasosta on muodostumassa suomalaisheittäjälle uusi normaali, eikä kehitys ole tullut sattumalta.
– Se perustuu siihen, että on ruvettu treenaamaan vähän fiksummin. Tunnustelen aika tarkkaan päivän kunnon ja treenaan sen verran, mikä tuntuu, että päivän kunto on, ja pistän treenin sitten pakettiin, kun tuntuu siltä, ja säästän seuraavaan päivään.
Merkittäviä muutoksia
Liipola teki viime vuonna myös merkittävän teknisen muutoksen pyörähdyksiinsä.
– Se oli aika jännä asia. Se korjasi sormia napauttamalla aika monta asiaa. Mä tykästyin siihen heti. Se toi tietenkin muutaman ongelman mukanaan, mutta insinöörimiehenä ratkaisin ne omalla tyylilläni. Moni varmaan muistaa ne pienet kengät.
Tekniikan muutos on hänen mukaansa vakauttanut heittämistä selvästi.
– Ne ovat edelleen mukana. Muutos on stabiloinut tekniikkaa.
Tavoitteet korkealla
Kesän tavoitteet ovat myös miehellä korkealla.
– Sellainen perustason nosto, 75 metriä plus -lukemiin ja sitten piikkiheitto sinne 80 metrin nurkille.
Liipola uskoo, että onnistuneella kaudella suomalaisia voidaan nähdä jopa EM-mitalitaistelussa.
– EM-kisoissa voidaan olla ehkä jopa podiumilla.
Lähteet
Yleisurheilu.fi – urheilijoiden haastattelut
