Juhannuksen sää puhuttaa Suomessa lähes joka vuosi.
Moni muistaa oman lapsuutensa hellejuhannukset tai sateiset kokkojuhlat, mutta tilastojen perusteella yksi asia on varma: tyypillistä juhannussäätä ei oikeastaan ole olemassa.
Tämä artikkeli ei ennusta tulevaa säätä, vaan katsoo taaksepäin siihen, millaisia juhannuksia Suomessa on oikeasti koettu ja miksi keskikesän juhla on saanut maineensa sään osalta puhuttaessa arvaamattomana päivänä.
Jos etsit myös juhannuksen historiaa, perinteitä ja juhlapäivän taustaa, lue samalla sivustomme kattava Juhannus -aiheinen sivu.
Miksi juhannuksen sää kiinnostaa suomalaisia niin paljon?
Juhannus osuu ajankohtaan, jolloin Suomen valoisin aika on lähes huipussaan. Monelle juhla tarkoittaa mökkeilyä, veneilyä, grillausta, saunaa ja ulkona olemista ja siksi sää jää mieleen poikkeuksellisen hyvin.
Juhannuspäivä ei ole aina ollut nykyisellä paikallaan kalenterissa.
Suomessa juhannusta vietettiin vuoteen 1954 asti aina 24. kesäkuuta, minkä jälkeen juhla siirtyi kesäkuun 20.–26. päivän väliselle lauantaille. Tämä vaikuttaa myös pitkien säävertailujen tulkintaan.
Millainen juhannussää Suomessa yleensä on?
Tilastojen perusteella juhannus ei ole automaattisesti hellejuhla.
Ilmatieteen laitoksen pitkän vertailukauden mukaan juhannuksen tyypillinen päivän ylin lämpötila liikkuu suuressa osassa Suomea noin 20 asteen tuntumassa.
Keskimäärin joka toinen tai kolmas juhannus on poutainen ja aurinkoinen.
Juhannus sijoittuu kuitenkin aivan vuoden lämpimimmän jakson alkuun, joten sää voi vaihdella huomattavasti vuodesta toiseen.
Suomen kuumimmat juhannukset
Kun suomalaiset puhuvat legendaarisista juhannuksista, yksi vuosi nousee usein esiin.
Vuonna 1999 Suomessa koettiin poikkeuksellisen lämmin juhannus. Lappeenrannan Ylämaalla mitattiin juhannuspäivänä 32,5 astetta.
Vielä tätäkin korkeampi juhannuslukema löytyy historiasta: vuonna 1935 Ähtärissä mitattiin juhannuspäivänä 33,8 astetta, joka on samalla Suomen kesäkuun lämpöennätys.
Näinä vuosina juhannus muistutti enemmän Etelä-Euroopan kesää kuin perinteistä suomalaista keskikesää.
Entä kylmimmät juhannukset?
Juhannus voi olla myös yllättävän kylmä.
Vuosi 2014 jäi historiaan poikkeuksellisen koleana. Pohjois-Lapissa nähtiin juhannusviikolla räntää ja paikoin lunta ja lämpötila kävi pakkasen puolella.
Ilmatieteen laitoksen mukaan kyseessä oli viimeisten vuosikymmenten kylmimpiä juhannuksia.
Kylmimpiä juhannusyön lukemia mitattiin Enontekiöllä, jossa lämpötila laski –2,7 asteeseen.
Vuoden 2014 juhannus muistetaan edelleen esimerkkinä siitä, ettei kalenteri yksin takaa kesäsäätä Suomessa.
Toimituksen kommentti
– Kylmin juhannus on kieltämättä jäänyt mieleen. Olimme järvellä kokemassa verkkoja isoisäni kanssa, kun taivaalta alkoi ropista rakeita ja lämpötila oli noin 6 asteen paikkeilla. Mökkimme sijaitsee Heinolassa.
Sataako juhannuksena oikeasti aina?
Monella suomalaisella on vahva tunne siitä, että juhannuksena sataa aina.
Tilastot eivät kuitenkaan tue tätä täysin.
Juhannus on vaihteleva sääjakso: osa vuosista on aurinkoisia ja lämpimiä, osa sateisia.
Sateiset juhannukset jäävät usein paremmin mieleen, koska ne muuttavat suunnitelmia enemmän kuin poutaiset vuodet.
Miksi juhannuksesta puhutaan joka vuosi?
Juhannussää on Suomessa enemmän kuin sääilmiö: se on osa juhannusperinnettä.
Joka vuosi keskustelu alkaa uudelleen:
- tuleeko helle?
- saadaanko kokko syttymään?
- voiko uida?
Historia näyttää, että vastaus voi olla lähes mitä tahansa. Siksi juhannuksen säästä puhutaan vuodesta toiseen ja siksi siitä syntyy aina uusia muistoja.
Lue myös sivustomme Juhannus-sivu, jossa käydään läpi juhannuksen historia, perinteet ja juhlan tausta.