Suomen syövänhoito on lähivuosikymmeninä kovan paineen edessä.
Väestön ikääntyminen ja syöpien yleistyminen voivat lisätä diagnoosien määrää niin paljon, että nykyiset hoitopolut eivät välttämättä riitä vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.
Ylen haastattelema Pirkanmaan hyvinvointialueen syövänhoidon vastuualuejohtaja, ylilääkäri Maarit Bärlund kuvaa tilannetta vakavaksi. Hänen mukaansa Suomeen on tulossa jopa “syöpätsunami”, ellei hoitojärjestelmää uudisteta ajoissa.
Syöpärekisterin mukaan syövän vallitsevuus kasvaa Suomessa vuoteen 2045 mennessä 45 prosenttia.
Vallitsevuudella tarkoitetaan niiden ihmisten määrää, joilla on parhaillaan syöpä tai jotka ovat sairastaneet syövän aiemmin.
Ikääntyminen näkyy syöpäluvuissa
Syöpä on vahvasti ikään liittyvä sairaus. Mitä pidempään ihminen elää, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että elimistön solunjakautumisessa tapahtuu syövälle altistavia muutoksia.
Vuonna 2024 Suomessa todettiin lähes 40 000 uutta syöpätapausta.
Tulevina vuosikymmeninä määrä kasvaa edelleen. Erityisen suuri muutos koskee kaikkein iäkkäimpiä suomalaisia: yli 85-vuotiaiden syöpäpotilaiden määrän arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2045 mennessä.
Kaikkien syöpätapausten määrän ennustetaan kasvavan noin neljänneksellä.
Hoitoon pääsy voi vaikeutua
Bärlundin mukaan syöpien yleistyminen uhkaa erityisesti diagnostiikkaa ja hoitoon pääsyä.
Moni syövän hoitopolku on jo nyt kuormittunut, ja tutkimuksiin pääsy voi muodostua pullonkaulaksi.
Syövän hoidossa ajoitus on keskeinen tekijä
Potilaan kannalta on tärkeää, että oikeat tutkimukset, diagnoosi ja hoito käynnistyvät mahdollisimman nopeasti.
Jos hoitopolut ruuhkautuvat, seurauksena voi olla viivästyksiä, jotka heikentävät potilaiden tilannetta.
Ylen mukaan Suomessa ei tällä hetkellä ole kattavaa valtakunnallista kuvaa siitä, kuinka nopeasti syöpäpotilaat pääsevät hoitoon eri hyvinvointialueilla.
Tämä vaikeuttaa myös alueellisen yhdenvertaisuuden arviointia.
Iäkkään potilaan hoito arvioidaan yksilöllisesti
Syövänhoidon kasvu ei tarkoita, että kaikkia potilaita hoidettaisiin samalla tavalla. Bärlund korostaa Ylen haastattelussa, että potilaan ikä ei yksin ratkaise hoitolinjoja.
Ratkaisevaa on kokonaisuus: potilaan toimintakyky, elimistön kunto, perussairaudet, lääkitykset ja hoidon mahdolliset haitat.
Hauraalle iäkkäälle potilaalle raskas syöpälääkehoito ei välttämättä ole paras vaihtoehto.
Tällöin oikea hoito voi olla oireenmukainen hoito, jonka tavoitteena on lievittää syövän aiheuttamia haittoja ilman kohtuuttomia sivuvaikutuksia.
Syöpästrategian tiekarttaa odotetaan
Suomessa on valmisteltu kansallista syöpästrategiaa vuosille 2026–2035. Strategian tavoitteena on parantaa syövän ehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja yhdenvertaisuutta.
Strategian toimeenpanoa varten laaditaan tiekartta, jonka on tarkoitus määritellä konkreettiset toimet, aikataulut, resurssit ja vastuut. Bärlund oli mukana syöpästrategian ohjausryhmässä.
Keskeinen tavoite on saada ajantasaisempi kuva siitä, miten syövänhoito toimii eri puolilla Suomea ja missä hoitoon pääsyssä on viiveitä.
Seulonnoilla voidaan ehkäistä raskaita hoitoja
Syöpien määrän kasvuun voidaan vaikuttaa myös ehkäisyllä. Yksi tärkeimmistä keinoista ovat syöpäseulonnat, joiden avulla syövän esiasteita ja varhaisvaiheen sairauksia voidaan löytää ajoissa.
Bärlund nostaa Ylen haastattelussa esiin suolistosyövän seulonnan. Seulonnan alkuvaiheessa todettujen tapausten määrä voi nousta, koska sairauksia löydetään aiempaa enemmän.
Pitkällä aikavälillä seulonta voi kuitenkin vähentää vakavia tapauksia, kun esiasteisiin päästään puuttumaan varhaisessa vaiheessa.
Varhainen toteaminen voi säästää sekä hoitokustannuksia että potilaan inhimillistä kärsimystä.
Kustannukset voivat kasvaa merkittävästi
Syöpien yleistyminen ei ole vain lääketieteellinen kysymys. Se on myös suuri taloudellinen haaste.
Jos potilasmäärät kasvavat ennusteiden mukaisesti, syövänhoidon kustannukset voivat nousta merkittävästi.
Samalla on varmistettava, että hoito on vaikuttavaa ja että potilaat pääsevät siihen yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta.
Ihmisten taloudellinen tilanne vaarassa
Bärlundin mukaan syöpään sairastuminen voi jo nykyisin horjuttaa potilaan ja hänen läheistensä taloudellista tilannetta.
Siksi syövänhoidon tulevaisuutta on tarkasteltava myös yhteiskunnan kokonaiskustannusten näkökulmasta.
Sinivalko Median kanta
Suomen on varauduttava syöpätapausten kasvuun samalla vakavuudella kuin muihinkin väestön ikääntymisen aiheuttamiin kriittisiin haasteisiin.
Syövänhoidossa kyse ei ole vain uusista lääkkeistä, vaan koko hoitopolun toimivuudesta: tutkimuksiin pääsystä, diagnostiikasta, yhdenvertaisuudesta, seulonnoista ja kustannusten hallinnasta.
Jos hoitoon pääsy alkaa viivästyä, seuraukset näkyvät nopeasti sekä potilaiden terveydessä että terveydenhuollon kantokyvyssä.
Kansallisen syöpästrategian toimeenpano ei saa jäädä vain puheeksi, vaan sen on muututtava konkreettisiksi toimiksi hyvinvointialueilla.
Lähteet: Yle, Syöpärekisteri, Valtioneuvosto