Etelä-Pohjanmaan Kurikassa on hiljattain herättänyt laajaa huomiota erittäin merkittävä pohjavesiesiintymä. Alueen uskotaan olevan Suomen, ehkä jopa koko Pohjoismaiden suurin – pinta-alaltaan verrattavissa itse Turun kaupunkiin.
Kurikan pohjavesiesiintymä ei ole tavallinen löytö. Se lepää yli miljardi vuotta vanhojen laaksojen pohjalla. Vesiesiintymä, joka kattaa noin 250 neliökilometriä, on suurempi kuin esimerkiksi Helsinki tai Vantaa.
Tämän esiintymän vesi on lisäksi poikkeuksellisen puhdasta. Se on osittain juomakelpoista ilman erillistä puhdistusta. Alueen veden on arvioitu riittävän tulevaisuudessa jopa 150 000 ihmisen talouskäyttöön, mikä korostaa sen merkittävyyttä sekä paikalliselle että kansalliselle vesihuollolle.
Vielä vähän aikaa sitten tilanne alueella oli toinen.
Toisin kuin monet muut pohjavesialueet, Kurikan esiintymä on osoittautunut erittäin kestäväksi kuivia kausia ja myös runsaita sateita vastaan.
Kansainvälistä huomiota
Kurikan pohjavesiesiintymä on houkutellut tutkijoita ympäri maailman. Mukana Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) hankkeessa on ollut asiantuntijoita Iso-Britanniasta ja Kanadasta, jotka ovat olleet erityisen kiinnostuneita pohjaveden pintojen visualisointijärjestelmän kehittämisestä sekä Kurikan pohjaveden tarjoamasta aineistosta.
Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa on ilmoittanut, että kaupungissa on visio perustaa hydrogeologinen tutkimusinstituutti. Instituutti pyritään saamaan toimintaan vuoden sisällä ja se aloittaa toimintansa virtuaalisessa verkkoympäristössä. Tämä instituutti on tarkoitettu geo- ja hydrogeologian osaamisen keskittymäksi sekä koulutus- ja tutkimusympäristöksi alan opiskelijoille ja tutkijoille.
Lisäksi suunnitelmissa on rakentaa yhdysvesiputki Kurikasta Vaasaan, mikä mahdollistaisi Kurikan pohjaveden hyödyntämisen laajemmin. Yhdysvesiputken rinnalle on suunniteltu myös biokaasuputkea. Yhdysvesiputken valmistumisen odotetaan tapahtuvan 2030-luvulla.
Tämä Kurikan pohjavesiesiintymä on erinomainen esimerkki siitä, miten Suomen maaperä piilottelee geologisia ihmeitä, jotka voivat olla paitsi tieteellisesti kiinnostavia, myös käytännöllisesti arvokkaita tulevaisuuden vesi- ja energiatarpeiden kannalta.
Suomen pohjavedet ja niiden kaukainen syntyhistoria
Suomen pohjavedet ovat tuhansien, jopa kymmenien tuhansien vuosien takaa peräisin. Jääkauden jälkeen, noin 12 000–10 000 vuotta sitten, jään vetäytyessä syntyi sulamisvesistä monia järviä ja pohjavesialueita. Suomen maaperässä on lukuisia kerrostumia, joista pohjavedet ovat peräisin. Nämä kerrostumat ovat muodostuneet joko sedimenttikivilajeista tai sora- ja hiekkakerrostumista.
Suomen maaperän pohjavesialueet ovat syntyneet erilaisten maaperän muodostumisprosessien, kuten rapautumisen ja kulutuksen seurauksena.
Jääkauden liikkeet, kuten jäätiköiden kuluttava vaikutus, ovat myös olleet merkittävä tekijä pohjavesialueiden synnyssä. Tämä on johtanut laajoihin ja monimutkaisiin pohjavesijärjestelmiin, jotka ovat olennainen osa Suomen vesihuoltoa.
Suomen geologinen historia on kansainvälisellä tasolla monimutkainen. Esimerkiksi Salpausselkien muodostumisella on ollut merkittävä rooli pohjavesialueiden synnyssä. Nämä jäätikköjoen kerrostamat harjut toimivat nykyään tärkeinä pohjavesialueina, ja niiden geologiset piirteet ovat ainutlaatuisia maailmassa.
Suomen pohjavesi on puhdasta ja laadukasta, ja se muodostaa merkittävän osan maamme juomavedestä.
Pohjaveden suojelu on keskeistä, jotta tämä luonnonvara säilyy puhtaana ja turvallisena myös tuleville sukupolville. Pohjavesialueet on luokiteltu kolmeen eri luokkaan niiden käyttö- ja suojelutarpeen mukaan.
Kun vertaillaan pohjoismaisia naapurimaitamme, Suomi erottuu korkealaatuisilla pohjavesivaroillaan. Suomen geologinen historia ja maaperän erityispiirteet ovat luoneet otolliset olosuhteet pohjavesien muodostumiselle ja säilymiselle. Tämä on myös yksi syy, miksi Kurikan kaltaiset merkittävät pohjavesiesiintymät ovat mahdollisia.