Akseli Gallen-Kallela, yksi Suomen merkittävimmistä maalareista, tunnetaan parhaiten Kalevala-aiheisista teoksistaan ja suomalaiskansallisesta taiteestaan. Kuitenkin hänen taiteellinen polkunsa oli syvästi vaikutteita hänen matkoistaan ulkomaille.
Rahkeet matkusteluun olivat kunnossa. Akseli Gallen-Kallela puhui suomea, ruotsia ja saksaa. Hän myös osasi jonkin verran englantia ja ranskaa. Luontaisesti, kielitaidot karttuivat maailmalla.
Nämä matkat eivät ainoastaan rikastuttaneet hänen taiteellista näkemystään, vaan myös yhdistivät suomalaisen kulttuurin kansainvälisiin taidesuuntauksiin.
Gallen-Kallela Pariisissa
Gallen-Kallelan ensimmäiset matkat suuntautuivat Pariisiin, taiteen maailmanpääkaupunkiin. Siellä hän sai vaikutteita impressionismista ja symbolismin liikkeestä.
Pariisissa hän tutustui ajan suurimpiin taiteilijoihin ja näki ensi kertaa teoksia, jotka muokkasivat hänen omaa taiteellista ilmaisuaan.
Pariisin maailmannäyttely
Pariisin maailmannäyttely, joka järjestettiin vuonna 1900, oli merkittävä tapahtuma taiteen ja kulttuurin maailmassa. Se oli aikansa suurin ja loistokkain maailmannäyttely, joka houkutteli miljoonia kävijöitä eri puolilta maailmaa. Näyttelyssä esiteltiin uusinta teknologiaa, taidetta, kulttuuria ja innovaatioita.
Akseli Gallen-Kallela oli keskeinen hahmo Suomen osastolla.
Hänen teoksensa olivat esillä Suomen kansallisessa paviljongissa, ja ne herättivät laajaa huomiota ja arvostusta. Gallen-Kallelan taide edusti suomalaista kulttuuria ja identiteettiä, ja se oli ylpeä esitys Suomen asemasta kansainvälisessä yhteisössä.
Toinen suomalainen taiteilija, joka vaikutti näyttelyssä, oli Albert Edelfelt. Hän oli vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen osastojen taustavaikuttaja. Edelfeltin ja Gallen-Kallelan yhteistyö näyttelyssä vahvistivat Suomen asemaa taiteen maailmassa.
Pariisin maailmannäyttely oli aikakauden teollisen vallankumouksen huipentuma. Pariisissa ei ollut vielä metroa, mutta päälinjojen rakentaminen oli käynnissä. Tämä heijasteli ajan henkeä, jossa teknologia ja innovaatiot olivat keskiössä.
ECOSYSTEM
Gallen-Kallelan tuotanto Pariisissa
- Omakuva maalaustelineen ääressä
- Pariisin bulevardi – 1885 – Gallen-Kallela maalasi teoksen opiskellessaan Pariisissa ensimmäistä kertaa. Hän kuvaa siinä impressionismin hengessä pariisilaista bulevardia sateisena päivänä.
3. Akseli Gallen-Kallelan työpöytä Pariisissa. Öljymaalaus.
- Pöydällä papereita, asiakirjoja ja luonnoksia.
- Etualalla piippu ja maalit.
- Taaempana valokuvakehyksiä, ihmisen pääkallo, kukkia ja japanilainen posliiniastia.
- Pöydän takana on puinen kaappi, jonka ovet ovat auki.
Kuva: Gallen-Kallelan Museo.
Saksa: Uudet taidesuuntaukset ja ystävyydet
Akseli Gallen-Kallela, tunnettu suomalainen taiteilija, vietti merkittävää aikaa Saksassa, erityisesti Berliinissä, joka vaikutti syvästi hänen taiteeseensa. Tämä jakso oli erityisen tärkeä Gallen-Kallelalle, sillä hänen taiteellinen tuotantonsa oli kokenut pitkäaikaisen kriisin, ja ulkomaiset kontaktit sekä näyttelyn järjestäminen Berliinissä toivat uutta inspiraatiota ja suuntaa hänen työlleen.
Vaikka Berliini merkitsi loppua hänen puhtaasti symbolistisille maalauksilleen, tämän ajan teemat tulivat erityisesti esille Gallen-Kallelan alkuperäisissä painotuotteissa, joihin hän keskittyi erityisesti vuoden 1895 lopulla. Samana vuonna hän teki lyhyen opintomatkan Englantiin, jonka jälkeen hän alkoi kokeilla soveltavaa taidetta, pyrkien luomaan “kokonaistaideteoksen” (Gesamtkunstwerk). Gallen-Kallelan maalauksissa, niin kutsutulla Kalela-kaudella Berliinin jälkeen, hän pyrki ajan hengen mukaiseen koristeellisuuteen.
Gallen-Kallelan maine kasvoi erityisesti teosten, kuten tunteikkaan Edvard Munchin muotokuvan, myötä, joka maalattiin Berliinissä. Erityisesti Maxim Gorkyn muotokuva, joka oli selkeästi Munch-tyylisen muotokuvan jälkeläinen, oli merkittävä tuleville Brücke-ryhmän jäsenille. Gallen-Kallelan symboliikkaan perustuvat alkuperäisteemat nousivat esille seuraavina vuosina.
Gallen-Kallelan suhteet ja yhteydet Saksaan ovat esimerkki hedelmällisestä vuorovaikutuksesta molempiin suuntiin. Berliini vuonna 1895 oli monille pohjoismaisille lahjakkuuksille suuri näyttämö. Gallen-Kallelan suurin suora vaikutus Saksasta oli grafiikan tekniikoiden oppiminen, jonka hän vei mukanaan ja kehitti Suomessa. Hänen työnsä kautta se löysi tiensä takaisin Saksaan, missä nuoren sukupolven taiteilijat saivat vaikutteita hänen teoksistaan ja tyylilajistaan.
Franz Servares kirjoitti “die Gegenwart” -lehteen ja totesi osuvasti, että Gallen-Kallela oli “mies, joka oli hienosti viritetty aikansa kulttuurielementteihin, kykenevä taitavasti hyödyntämään ulkomaisia vaikutteita ja antamaan niille uuden muodon mielenkiintoisella tavalla.” Tässä prosessissa Gallen-Kallela loi, enemmän tai vähemmän tiedostamattaan, suomalaisen kulttuurin visuaaliset perustat.
Vuonna 1923 Akseli Gallen-Kallela ja hänen perheensä tekivät merkittävän elämänmuutoksen muuttamalla Pohjois-Amerikkaan. He asettuivat asumaan useisiin paikkoihin, mukaan lukien Chicago, joka oli tuolloin yksi Yhdysvaltojen kulttuurin ja taiteen keskuksista.
Akseli Itä-Afrikassa
Vuonna 1909 Gallen-Kallela teki rohkean ja inspiroivan päätöksen: hän lähti perheineen kolonialistiseen Brittiläiseen Itä-Afrikkaan, alueelle, joka tunnetaan nykyään Keniana.
Tämä matka ei ollut pelkkä seikkailu, vaan se oli syvä sukellus uuteen kulttuuriin, luontoon ja taiteeseen.
Gallen-Kallelan aika Itä-Afrikassa oli ekspressionististen töiden kausi. Ekspressionismi on taidesuuntaus, joka korostaa tunteiden ja kokemusten ilmaisua, ja Gallen-Kallelan teokset tuolta ajalta heijastavat Afrikan vaikuttavaa maisemaa ja sen ihmisten elämää.
Hän käytti rohkeita värejä ja voimakkaita siveltimenvedoja kuvatakseen Afrikan luonnon kauneutta ja villiä energiaa.
Erityisen merkittävä on hänen teoksensa “Tropiikin palmu Tana-joella”, joka maalattiin vuosina 1909-1910. Tämä öljymaalaus on hieno esimerkki Gallen-Kallelan kyvystä ikuistaa Afrikan ainutlaatuinen valo ja värit.
Mutta Gallen-Kallelan matka ei ollut pelkästään taiteellinen tutkimusmatka. Hän oli myös intohimoinen keräilijä ja tutkija. Hän keräsi laajan kansa- ja eläintieteellisen kokoelman, joka käsitti paikallista taidetta, esineitä ja luonnonnäytteitä. Nämä kokoelmat antavat meille arvokkaan näkymän siihen, kuinka Gallen-Kallela näki ja koki Afrikan.
Tropiikin palmu Tana-joella ja hänen mittava esinekokoelma löytyvät hänen kotimuseostaan Tarvaspäästä.
Matka Itä-Afrikkaan oli Gallen-Kallelalle paljon enemmän kuin vain maisema maalattavaksi. Hän oppi, kasvoi ja laajensi taiteellista näkemystään.
Se oli myös testamentti hänen rohkeudelleen ja uteliaisuudelleen taiteilijana ja maailmankansalaisena. Jokainen, joka tutkii hänen Afrikan ajan teoksiaan, voi aistia sen syvän kunnioituksen ja ihailun, jonka hän tunsi tätä maata ja sen ihmisiä kohtaan.
Gallen-Kallela osallistuu Venetsian Biennaleen
Venetsian Biennale on yksi maailman vanhimmista ja arvostetuimmista kansainvälisistä taidefestivaaleista. Se järjestetään kahden vuoden välein Venetsiassa, Italiassa, ja se on toiminut näyttämönä monille merkittäville taiteilijoille ja heidän teoksilleen vuodesta 1895 lähtien. Biennale koostuu useista eri osastoista, kuten kuvataiteen, arkkitehtuurin, tanssin, musiikin ja elokuvan näyttelyistä.
Akseli Gallen-Kallela osallistui Venetsian Biennaleen, mikä oli merkittävä saavutus ja kunnia taiteilijalle. Hänen osallistumisensa Biennaleen vahvisti hänen asemaansa kansainvälisesti tunnustettuna taiteilijana. Gallen-Kallelan teokset esiteltiin laajalle yleisölle, ja ne saivat osakseen sekä kriitikoiden että yleisön arvostusta.
Gallen-Kallela Amerikassa 1923 – 1924
Erityisen merkittävä oli Gallen-Kallelan aika Uuden Meksikon Taosissa.
Taos oli tunnettu taiteilijasiirtolana, joka houkutteli monia taiteilijoita sen ainutlaatuisen maiseman ja kulttuurin vuoksi. Gallen-Kallela oli erityisen kiinnostunut alueen alkuperäiskansojen, intiaanien, taiteesta ja kulttuurista. Hän vietti aikaa tutkien ja ikuistaen intiaanien taidetta, mikä vaikutti syvästi hänen omaan taiteeseensa tuona aikana.
Yksi hänen merkittävimmistä teoksistaan tuolta ajalta on “Kotimme Taosissa”, joka maalattiin vuonna 1925. Tämä öljymaalaus kuvastaa Gallen-Kallelan perheen elämää Taosissa ja heijastaa alueen vaikutusta hänen taiteeseensa.
Gallen-Kallelan matkojen merkitys Suomelle
Gallen-Kallelan matkat ulkomaille eivät olleet lomareissuja, vaan ne olivat keskeinen osa hänen taiteellista kehitystään.
Matkustelu antoi hänelle mahdollisuuden nähdä maailmaa laajemmin, ottaa vaikutteita eri kulttuureista ja yhdistää ne suomalaiseen taiteeseen.
Vaikka Gallen-Kallela on tunnettu ennen kaikkea suomalaisuudestaan, hänen teoksensa ovat syvästi vaikutteita hänen matkoistaan ja kansainvälisistä kokemuksistaan.
Lähteet:
- Gallen-Kallela, Akseli. “Akseli Gallen-Kallela: Taiteilijaelämää.” Otava, 1960.
- Gallen-Kallelan museo. “Gallen-Kallelan museo.” Gallen-Kallelan museo, 2023, gallen-kallelanmuseo.fi.
- Hämäläinen, Aarno. “Akseli Gallen-Kallela: Taiteilija ja aika.” Otava, 1985.
- Nieminen, Timo. “Akseli Gallen-Kallela: Taiteen synty.” WSOY, 2005.
- Pihkala, Erkki. “Akseli Gallen-Kallela: Taiteilija ja myytti.” Otava, 1996.
- Saarela, Erkki. “Akseli Gallen-Kallela: Taiteilija ja aikansa.” Otava, 1980.
- Tikanoja, Pekka. “Akseli Gallen-Kallela: Taiteilija ja kansa.” Otava, 1977.
- Journal of Art History Volume 63, 1994