Alisa Vainio – ikä, Suomen ennätys, valmentaja, ura ja EM-kulta

Kuva: Tuomas Vitikainen

Lappeenrantalainen Vainio voitti Birminghamin EM-maratonin elokuussa 2026 historiallisella ylivoimalla.

Hän on myös maratonin ja puolimaratonin Suomen ennätyksen haltija sekä vuoden 2025 MM-maratonin viides.

Vainio on noussut viime vuosina suomalaisen kestävyysjuoksun suurimmaksi kansainväliseksi tähdeksi.

Vuonna 2025 hän hämmästytti sijoittumalla Tokion MM-maratonilla viidenneksi, ja vuonna 2026 kehitys jatkui vieläkin kovempana.

Helmikuussa 2026 Vainio juoksi Sevillassa maratonin Suomen ja Pohjoismaiden ennätyksen 2.20.39. Elokuussa hän kruunasi kautensa voittamalla Birminghamissa Euroopan mestaruuden.

Vainio syntyi 16. marraskuuta 1997, joten hän on elokuussa 2026 28-vuotias.

Alisa Vainion uran suurin saavutus tuli 16. elokuuta 2026 Birminghamin yleisurheilun EM-kisoissa.

Vainio voitti naisten maratonin ajalla 2.22.26. Suomalaisen esitys oli poikkeuksellisen ylivoimainen: toiseksi sijoittunut Unkarin Lili Anna Vindics-Tóth jäi Vainiosta peräti 4 minuuttia ja 55 sekuntia.

Voittomarginaali oli naisten EM-maratonin historian suurin.

Vainion aika 2.22.26 oli samalla myös EM-kisojen uusi maratonin kisaennätys.

Saavutus oli historiallinen myös suomalaisesta näkökulmasta. Vainiosta tuli ensimmäinen suomalaisnainen, joka on voittanut maratonin Euroopan mestaruuden.

Vainio hallitsi Birminghamin kilpailua rohkeasti ja juoksi suuren osan matkasta kärjessä. Vaativa ja mäkinen reitti ei lopulta pystynyt horjuttamaan suomalaista.

Alisa Vainion henkilökohtainen ennätys maratonilla on 2 tuntia 20 minuuttia ja 39 sekuntia.

Tulos syntyi Sevillan maratonilla Espanjassa 15. helmikuuta 2026.

Aika on sekä Suomen ennätys että Pohjoismaiden ennätys.

Vainio ei pelkästään rikkonut ennätystä Sevillassa, vaan myös voitti kilpailun. Hän paransi tuolloin omissa nimissään ollutta edellistä ennätystä yhdeksällä sekunnilla.

Erityisen poikkeuksellista oli ennätysten nopea kehitys.

Syksyllä 2025 Vainio juoksi Vantaalla ajan 2.23.06. Joulukuussa 2025 Valenciassa ennätys parani lukemiin 2.20.48, ja vain runsaat kaksi kuukautta myöhemmin Sevillassa syntyi nykyinen ennätys 2.20.39.

Vainio paransi siis maratonin Suomen ennätystä kolmesti runsaan neljän kuukauden aikana.

Maraton ei ole ainoa matka, jolla Vainio on rikkonut Suomen ennätyksen.

Hän juoksi Kööpenhaminassa 15. syyskuuta 2024 puolimaratonin aikaan 1.09.30.

Tulos on naisten puolimaratonin Suomen ennätys.

Vainion ennätykset osoittavat, että hänen kansainvälinen tasonsa ei perustu vain onnistumiseen yksittäisessä maratonkilpailussa.

Hän on pystynyt juoksemaan kovia tuloksia useilla kestävyysjuoksumatkoilla.

Yksi Alisa Vainion uran merkittävimmistä kilpailuista ennen EM-kultaa oli Tokion MM-maraton syyskuussa 2025.

Vainio sijoittui kilpailussa sensaatiomaisesti viidenneksi ajalla 2.28.32.

Suomalainen oli kilpailun paras eurooppalainen.

Suorituksen arvoa korosti se, että viides sija oli yksi eurooppalaisen naismaratoonarin parhaista MM-sijoituksista 2000-luvulla.

Tokion onnistuminen osoitti lopullisesti, että Vainio pystyy taistelemaan maailman parhaiden juoksijoiden joukossa myös arvokisojen vaativissa olosuhteissa.

Vuotta myöhemmin Birminghamissa hän otti seuraavan askeleen ja nousi Euroopan mestariksi.

Alisa Vainion pitkäaikainen valmentaja on Jarmo Viskari.

Vainion ja Viskarin yhteistyö on jatkunut noin vuosikymmenen ajan. Matkan varrelle on mahtunut sekä menestystä että vaikeita vuosia.

Viime vuosina Vainio on ottanut aikaisempaa enemmän vastuuta oman harjoittelunsa suunnittelusta. Hänen taustallaan ovat toimineet Viskarin lisäksi muun muassa Sami Turkulainen.

Vainion valmennuksessa korostuu urheilijan oman kehon kuunteleminen. Harjoitusohjelmaa voidaan muuttaa tuntemusten perusteella sen sijaan, että ennalta laadittua suunnitelmaa seurattaisiin hinnalla millä hyvänsä.

Birminghamin EM-kullan jälkeen Viskari kuvaili mestaruusjuoksua Vainion uran parhaaksi kilpailuksi.

Lue täältä lisää muista suomalaisen yleisurheilun kärkinimistä.

Alisa Vainio on tunnettu valtavasta harjoittelumäärästään.

Pitkäjänteinen kestävyysharjoittelu on rakentanut hänelle poikkeuksellisen vahvan aerobisen pohjan.

Se näkyy erityisesti maratonin loppupuolella, jolloin Vainio on usein pystynyt säilyttämään tai jopa kiristämään vauhtiaan muiden juoksijoiden väsyessä.

Nuorempana valtava harjoitteluinto aiheutti myös ongelmia.

Vainio on kertonut harjoittelun hallinnan olleen nuorena vaikeampaa. Kokemuksen myötä harjoitteluun on tullut enemmän tasapainoa, ja oman kehon kuuntelemisesta on tullut entistä tärkeämpää.

Vuoden 2026 tulokset osoittavat muutoksen toimineen.

Vainion urheilutausta on tavallista monipuolisempi.

Ennen keskittymistään kestävyysjuoksuun hän harrasti useita joukkue- ja yksilölajeja. Hän pelasi muun muassa jääpalloa ja saavutti jo 15-vuotiaana jääpallon MM-pronssia.

Vainio haaveili nuorena myös jääkiekkoilijan urasta.

Lopulta juoksu vei voiton.

Ratkaisu osoittautui suomalaisen yleisurheilun kannalta merkittäväksi, sillä jo teini-ikäisenä kävi selväksi, että Vainiolla oli poikkeukselliset ominaisuudet kestävyysjuoksuun.

Vainio juoksi ensimmäisen maratoninsa jo 17-vuotiaana vuonna 2015.

Tulos oli hämmästyttävä 2.33.24.

Aika alitti seuraavan vuoden Rio de Janeiron olympialaisten tulosrajan ja oli samalla alle 20-vuotiaiden epävirallinen Euroopan ennätys.

Vainio ei kuitenkaan päässyt Rion olympiamaratonille.

Syynä oli hänen ikänsä. Kansainväliset säännöt estivät liian nuoren urheilijan osallistumisen olympiamaratonille.

Näin suomalainen oli käytännössä riittävän nopea olympialaisiin, mutta liian nuori juoksemaan siellä maratonia.

Ennen maratonuraansa Vainio menestyi myös radalla.

Vuonna 2015 hän voitti alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa pronssia 3 000 metrin estejuoksussa.

Samana kesänä hän voitti vain 17-vuotiaana naisten 10 000 metrin Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa.

Vuoden 2015 läpimurtokausi teki Vainiosta yhden suomalaisen yleisurheilun kiinnostavimmista nuorista lupauksista.

Hänet valittiin myöhemmin vuoden 2015 Vuoden nuoreksi urheilijaksi.

Vainion tie Euroopan mestariksi ei ole ollut suoraviivainen.

Nuoruusvuosien nopean läpimurron jälkeen hänen uralleen osui pitkiä vaikeita jaksoja. Harjoitteluun ja terveyteen liittyneet ongelmat pitivät Vainiota välillä pitkään poissa kilpailuista.

Dohan MM-maratonin 2019 jälkeen hän oli käytännössä kaksi vuotta sivussa kilpailuista.

Vainio ei pystynyt myöskään tavoittelemaan tosissaan paikkaa Tokion olympiamaratonille vuonna 2021.

Kilpailuihin hän palasi syksyllä 2021.

Paluu käynnisti vähitellen uuden vaiheen hänen urallaan.

Palattuaan huipulle Vainio alkoi rakentaa vakuuttavaa MM-maratonien sarjaa.

Eugenen MM-kisoissa 2022 hän sijoittui 16 ajalla 2.30.29.

Budapestin MM-kisoissa 2023 Vainio oli 22 ajalla 2.32.14 erittäin kuumissa olosuhteissa.

Tokiossa 2025 tuli jättimäinen harppaus, kun suomalainen nousi viidenneksi.

Kehityskaari kertoo hyvin siitä, kuinka pitkän työn tuloksena Vainio on noussut maailman kärjen tuntumaan.

Alisa Vainion urassa on yksi hieman yllättävä yksityiskohta: hän ei ole vielä kilpaillut olympialaisissa.

Vuonna 2016 hän alitti maratonin olympiarajan, mutta oli liian nuori osallistumaan Rion olympiamaratonille.

Tokion olympialaisia edeltäneinä vuosina terveysongelmat vaikeuttivat hänen uraansa, eikä hän lopulta tavoitellut paikkaa vuoden 2021 olympiamaratonille.

Myöskään Pariisin olympialaisissa 2024 Vainiota ei nähty.

Olympiamenestys onkin yksi harvoista suurista saavutuksista, jotka hänen ansioluettelostaan vielä puuttuvat.

Vainion uran kannalta vuosi 2025 oli merkittävä käännekohta.

Hän kärsi ennen kautta pitkään mykoplasmasta ja pääsi kunnolla harjoittelemaan vasta kesällä.

Sen jälkeen tulokset paranivat nopeasti.

Syyskuussa tuli Tokion MM-maratonin viides sija. Lokakuussa Vainio juoksi Vantaalla Suomen ennätyksen 2.23.06 ja joulukuussa Valenciassa peräti 2.20.48.

Vainio nousi yhden kauden aikana suomalaisesta arvokisajuoksijasta kansainvälisen tason huippumaratoonariksi.

Vuonna 2026 kehitys jatkui.

Helmikuussa Sevillassa Vainio voitti maratonin Suomen ja Pohjoismaiden ennätyksellä 2.20.39.

Huhtikuussa hän juoksi vaativalla Pariisin maratonilla kuudenneksi ajalla 2.21.35 ja oli jälleen kilpailun paras eurooppalainen.

Elokuussa Birminghamissa tuli lopulta uran ensimmäinen aikuisten arvokisamitali – ja saman tien kultainen.

Vainio oli vuonna 2026 Euroopan selvästi kovimpia naismaratoonareita.

Kuva: Tuomas Vitikainen

Vainion uran merkittävimpiin saavutuksiin kuuluvat:

  • EM-kulta maratonilla Birminghamissa 2026
  • EM-maratonin kisaennätys 2.22.26
  • MM-maratonin 5. sija Tokiossa 2025
  • maratonin Suomen ja Pohjoismaiden ennätys 2.20.39
  • puolimaratonin Suomen ennätys 1.09.30
  • Sevillan maratonin voitto 2026
  • Pariisin maratonin 6. sija ja paras eurooppalainen 2026
  • MM-maratonin 16. sija Eugenessa 2022
  • MM-maratonin 22. sija Budapestissa 2023
  • alle 20-vuotiaiden EM-pronssi 3 000 metrin esteissä 2015
  • useita Suomen mestaruuksia.

Alisa Vainio on lappeenrantalainen ja edustaa Lappeenrannan Urheilu-Miehiä.

Lappeenranta on ollut vahvasti mukana hänen urallaan lapsuudesta kansainväliselle huipulle saakka.

Vainio on harjoitellut paljon kotiseudullaan, ja hänen menestyksensä on tehnyt hänestä yhden Lappeenrannan tunnetuimmista nykyurheilijoista.

Juokseminen ei rajoitu Vainion elämässä vain ammattilaisurheiluun.

Hän on ollut perustamassa managerinsa Julius Taskisen kanssa Lappeenrannassa toimivaa Myötätuuli-juoksuklubia. Yhteislenkit ovat avoimia eri tasoisille juoksijoille.

Vainio on myös alkanut valmentaa muita juoksijoita.

Hän on kertonut näkevänsä valmentamisen mahdollisena tulevaisuuden ammattina aktiiviuransa jälkeen.

Suomalaisessa naisten kestävyysjuoksussa on viime vuosina nähty vahva nousu.

Vainio edustaa ennen kaikkea maratonia ja maantiejuoksua, kun taas Nathalie Blomqvist on noussut kansainväliselle tasolle ratajuoksussa. Suomella on samaan aikaan ollut kansainvälisiä kärkinimiä useissa muissakin yleisurheilulajeissa, kuten pikajuoksussa ja hyppylajeissa.

Birminghamin EM-kulta nosti Vainion kuitenkin aivan omaan asemaansa.

Maratonin Euroopan mestaruus, MM-kisojen viides sija sekä Suomen ja Pohjoismaiden ennätys tekevät hänen viime vuosien saavutussarjastaan poikkeuksellisen.

Birminghamin Euroopan mestaruuden jälkeen Vainion asema kansainvälisillä maratonmarkkinoilla muuttui entistä kiinnostavammaksi.

Hän on osoittanut pystyvänsä kahteen eri asiaan: juoksemaan nopeilla kaupunkimaratoneilla lähelle 2.20 rajaa ja menestymään taktisissa arvokilpailuissa.

Se on maratonjuoksijalle erittäin arvokas yhdistelmä.

Yksi tulevaisuuden suurista kysymyksistä on, pystyykö Vainio rikkomaan maratonilla 2 tunnin ja 20 minuutin rajan.

Sevillan 2.20.39 osoittaa, ettei raja ole enää kaukana.

Toinen suuri tavoite löytyy olympialaisista. Vainio ei ole vielä urallaan päässyt kilpailemaan olympialaisissa, joten seuraava olympiadi tarjoaa hänelle kokonaan uuden mahdollisuuden.

Kuva: Tuomas Vitikainen

Alisa Vainio syntyi 16. marraskuuta 1997. Hän on elokuussa 2026 28-vuotias.

Alisa Vainion maratonennätys on 2.20.39. Hän juoksi ajan Sevillassa 15. helmikuuta 2026. Tulos on Suomen ja Pohjoismaiden ennätys.

Vainion puolimaratonin ennätys on 1.09.30, joka on Suomen ennätys.

Alisa Vainion pitkäaikainen valmentaja on Jarmo Viskari. Vainio on viime vuosina ottanut myös itse aikaisempaa enemmän vastuuta harjoittelunsa suunnittelusta.

Vainio edustaa Lappeenrannan Urheilu-Miehiä.

Kyllä. Alisa Vainio voitti naisten maratonin Euroopan mestaruuden Birminghamissa vuonna 2026 ajalla 2.22.26.

Vainio sijoittui vuoden 2025 Tokion MM-maratonilla viidenneksi ajalla 2.28.32. Hän oli kilpailun paras eurooppalainen.

Ei. Vainio ei ole vielä kilpaillut olympialaisissa. Hän alitti jo 17-vuotiaana Rion olympialaisten maratonrajan, mutta ei saanut osallistua maratonille ikänsä vuoksi.

Vainion paras arvokisasaavutus on Birminghamin EM-maratonin kultamitali vuodelta 2026. MM-kisoissa hänen paras sijoituksensa on Tokion vuoden 2025 maratonin viides sija.

Alisa Vainio on kotoisin Lappeenrannasta.

Vainio juoksi ensimmäisen maratoninsa 17-vuotiaana vuonna 2015. Hän kellotti heti huippuajan 2.33.24.

Vainion tulevista yksittäisistä kilpailuista ei kannata tehdä pitkälle meneviä oletuksia, mutta hänen tulostasonsa perusteella 2.20 alitus maratonilla sekä tulevat MM- ja olympiakisat ovat uran luontevia seuraavia merkkipaaluja.

Vastaa