Alisa Vainio – ikä, ennätys, valmentaja ja ura 2026

Kuva: Tuomas Vitikainen

Päivitetty 20.09.2026

Lappeenrantalainen Vainio nousi viimeistään vuosina 2025–2026 kansainvälisen maratonjuoksun kärkinimien joukkoon.

Hän sijoittui Tokion MM-maratonilla viidenneksi, juoksi helmikuussa 2026 Sevillassa Suomen ennätyksen 2.20.39 ja voitti elokuussa Birminghamissa maratonin Euroopan mestaruuden.

Menestys on jatkunut myös EM-kullan jälkeen. Vainio voitti Ruotsi-ottelun 10 000 metriä henkilökohtaisella ennätyksellään 32.30,71 ja syyskuussa maratonin Suomen mestaruuden Jyväskylässä.

Seuraava suuri kilpailu on jo lähellä. Vainio juoksee 27. syyskuuta 2026 Berliinin maratonilla, jossa hän kuuluu kilpailun kansainväliseen eliittiryhmään.

Alisa Vainion uran suurin saavutus tuli 16. elokuuta 2026 Birminghamin yleisurheilun EM-kisoissa.

Vainio voitti naisten maratonin ajalla 2.22.26. Suomalaisen esitys oli poikkeuksellisen ylivoimainen: toiseksi sijoittunut Unkarin Lili Anna Vindics-Tóth jäi Vainiosta peräti 4 minuuttia ja 55 sekuntia.

Voittomarginaali oli naisten EM-maratonin historian suurin.

Vainion aika 2.22.26 oli samalla myös EM-kisojen uusi maratonin kisaennätys.

Saavutus oli historiallinen myös suomalaisesta näkökulmasta. Vainiosta tuli ensimmäinen suomalaisnainen, joka on voittanut maratonin Euroopan mestaruuden.

Vainio hallitsi Birminghamin kilpailua rohkeasti ja juoksi suuren osan matkasta kärjessä. Vaativa ja mäkinen reitti ei lopulta pystynyt horjuttamaan suomalaista.

https://www.youtube.com/watch?v=wOyTdR-kipo

Alisa Vainion henkilökohtainen ennätys maratonilla on 2 tuntia 20 minuuttia ja 39 sekuntia.

Tulos syntyi Sevillan maratonilla Espanjassa 15. helmikuuta 2026.

Aika on sekä Suomen ennätys että Pohjoismaiden ennätys.

Vainio ei pelkästään rikkonut ennätystä Sevillassa, vaan myös voitti kilpailun. Hän paransi tuolloin omissa nimissään ollutta edellistä ennätystä yhdeksällä sekunnilla.

Erityisen poikkeuksellista oli ennätysten nopea kehitys.

Syksyllä 2025 Vainio juoksi Vantaalla ajan 2.23.06. Joulukuussa 2025 Valenciassa ennätys parani lukemiin 2.20.48, ja vain runsaat kaksi kuukautta myöhemmin Sevillassa syntyi nykyinen ennätys 2.20.39.

Vainio paransi siis maratonin Suomen ennätystä kolmesti runsaan neljän kuukauden aikana.

Maraton ei ole ainoa matka, jolla Vainio on rikkonut Suomen ennätyksen.

Hän juoksi Kööpenhaminassa 15. syyskuuta 2024 puolimaratonin aikaan 1.09.30.

Tulos on naisten puolimaratonin Suomen ennätys.

Vainion ennätykset osoittavat, että hänen kansainvälinen tasonsa ei perustu vain onnistumiseen yksittäisessä maratonkilpailussa.

Hän on pystynyt juoksemaan kovia tuloksia useilla kestävyysjuoksumatkoilla.

Yksi Alisa Vainion uran merkittävimmistä kilpailuista ennen EM-kultaa oli Tokion MM-maraton syyskuussa 2025.

Vainio sijoittui kilpailussa sensaatiomaisesti viidenneksi ajalla 2.28.32.

Suomalainen oli kilpailun paras eurooppalainen.

Suorituksen arvoa korosti se, että viides sija oli yksi eurooppalaisen naismaratoonarin parhaista MM-sijoituksista 2000-luvulla.

Tokion onnistuminen osoitti lopullisesti, että Vainio pystyy taistelemaan maailman parhaiden juoksijoiden joukossa myös arvokisojen vaativissa olosuhteissa.

Vuotta myöhemmin Birminghamissa hän otti seuraavan askeleen ja nousi Euroopan mestariksi.

Alisa Vainion pitkäaikainen valmentaja on Jarmo Viskari.

Vainion ja Viskarin yhteistyö on jatkunut noin vuosikymmenen ajan. Matkan varrelle on mahtunut sekä menestystä että vaikeita vuosia.

Viime vuosina Vainio on ottanut aikaisempaa enemmän vastuuta oman harjoittelunsa suunnittelusta. Hänen taustallaan ovat toimineet Viskarin lisäksi muun muassa Sami Turkulainen.

Vainion valmennuksessa korostuu urheilijan oman kehon kuunteleminen. Harjoitusohjelmaa voidaan muuttaa tuntemusten perusteella sen sijaan, että ennalta laadittua suunnitelmaa seurattaisiin hinnalla millä hyvänsä.

Birminghamin EM-kullan jälkeen Viskari kuvaili mestaruusjuoksua Vainion uran parhaaksi kilpailuksi.

Lue täältä lisää muista suomalaisen yleisurheilun kärkinimistä.

Alisa Vainio on tunnettu valtavasta harjoittelumäärästään.

Pitkäjänteinen kestävyysharjoittelu on rakentanut hänelle poikkeuksellisen vahvan aerobisen pohjan.

Se näkyy erityisesti maratonin loppupuolella, jolloin Vainio on usein pystynyt säilyttämään tai jopa kiristämään vauhtiaan muiden juoksijoiden väsyessä.

Nuorempana valtava harjoitteluinto aiheutti myös ongelmia.

Vainio on kertonut harjoittelun hallinnan olleen nuorena vaikeampaa. Kokemuksen myötä harjoitteluun on tullut enemmän tasapainoa, ja oman kehon kuuntelemisesta on tullut entistä tärkeämpää.

Vuoden 2026 tulokset osoittavat muutoksen toimineen.

Vainion urheilutausta on tavallista monipuolisempi.

Ennen keskittymistään kestävyysjuoksuun hän harrasti useita joukkue- ja yksilölajeja. Hän pelasi muun muassa jääpalloa ja saavutti jo 15-vuotiaana jääpallon MM-pronssia.

Vainio haaveili nuorena myös jääkiekkoilijan urasta.

Lopulta juoksu vei voiton.

Ratkaisu osoittautui suomalaisen yleisurheilun kannalta merkittäväksi, sillä jo teini-ikäisenä kävi selväksi, että Vainiolla oli poikkeukselliset ominaisuudet kestävyysjuoksuun.

Vainio juoksi ensimmäisen maratoninsa jo 17-vuotiaana vuonna 2015.

Tulos oli hämmästyttävä 2.33.24.

Aika alitti seuraavan vuoden Rio de Janeiron olympialaisten tulosrajan ja oli samalla alle 20-vuotiaiden epävirallinen Euroopan ennätys.

Vainio ei kuitenkaan päässyt Rion olympiamaratonille.

Syynä oli hänen ikänsä. Kansainväliset säännöt estivät liian nuoren urheilijan osallistumisen olympiamaratonille.

Näin suomalainen oli käytännössä riittävän nopea olympialaisiin, mutta liian nuori juoksemaan siellä maratonia.

Ennen maratonuraansa Vainio menestyi myös radalla.

Vuonna 2015 hän voitti alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa pronssia 3 000 metrin estejuoksussa.

Samana kesänä hän voitti vain 17-vuotiaana naisten 10 000 metrin Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa.

Vuoden 2015 läpimurtokausi teki Vainiosta yhden suomalaisen yleisurheilun kiinnostavimmista nuorista lupauksista.

Hänet valittiin myöhemmin vuoden 2015 Vuoden nuoreksi urheilijaksi.

Vainion tie Euroopan mestariksi ei ole ollut suoraviivainen.

Nuoruusvuosien nopean läpimurron jälkeen hänen uralleen osui pitkiä vaikeita jaksoja. Harjoitteluun ja terveyteen liittyneet ongelmat pitivät Vainiota välillä pitkään poissa kilpailuista.

Dohan MM-maratonin 2019 jälkeen hän oli käytännössä kaksi vuotta sivussa kilpailuista.

Vainio ei pystynyt myöskään tavoittelemaan tosissaan paikkaa Tokion olympiamaratonille vuonna 2021.

Kilpailuihin hän palasi syksyllä 2021.

Paluu käynnisti vähitellen uuden vaiheen hänen urallaan.

Palattuaan huipulle Vainio alkoi rakentaa vakuuttavaa MM-maratonien sarjaa.

Eugenen MM-kisoissa 2022 hän sijoittui 16 ajalla 2.30.29.

Budapestin MM-kisoissa 2023 Vainio oli 22 ajalla 2.32.14 erittäin kuumissa olosuhteissa.

Tokiossa 2025 tuli jättimäinen harppaus, kun suomalainen nousi viidenneksi.

Kehityskaari kertoo hyvin siitä, kuinka pitkän työn tuloksena Vainio on noussut maailman kärjen tuntumaan.

Alisa Vainion urassa on yksi hieman yllättävä yksityiskohta: hän ei ole vielä kilpaillut olympialaisissa.

Vuonna 2016 hän alitti maratonin olympiarajan, mutta oli liian nuori osallistumaan Rion olympiamaratonille.

Tokion olympialaisia edeltäneinä vuosina terveysongelmat vaikeuttivat hänen uraansa, eikä hän lopulta tavoitellut paikkaa vuoden 2021 olympiamaratonille.

Myöskään Pariisin olympialaisissa 2024 Vainiota ei nähty.

Olympiamenestys onkin yksi harvoista suurista saavutuksista, jotka hänen ansioluettelostaan vielä puuttuvat.

Vainion uran kannalta vuosi 2025 oli merkittävä käännekohta.

Hän kärsi ennen kautta pitkään mykoplasmasta ja pääsi kunnolla harjoittelemaan vasta kesällä.

Sen jälkeen tulokset paranivat nopeasti.

Syyskuussa tuli Tokion MM-maratonin viides sija. Lokakuussa Vainio juoksi Vantaalla Suomen ennätyksen 2.23.06 ja joulukuussa Valenciassa peräti 2.20.48.

Vainio nousi yhden kauden aikana suomalaisesta arvokisajuoksijasta kansainvälisen tason huippumaratoonariksi.

Vuosi 2026 on ollut Alisa Vainion uran tähän asti menestyksekkäin.

Helmikuussa Vainio voitti Sevillan maratonin ajalla 2.20.39. Tulos paransi hänen omaa Suomen ennätystään ja on samalla Pohjoismaiden ennätys.

Huhtikuussa hän sijoittui Pariisin maratonilla kuudenneksi ajalla 2.21.35 ja oli kilpailun paras eurooppalainen.

Kauden suurin saavutus tuli elokuussa Birminghamissa. Vainio voitti maratonin Euroopan mestaruuden ajalla 2.22.26 ja jätti hopeamitalistin lähes viiden minuutin päähän.

EM-kullan jälkeen Vainio palasi nopeasti kilpailemaan. Ruotsi-ottelussa Helsingissä hän voitti 10 000 metriä henkilökohtaisella ennätyksellään 32.30,71.

Syyskuun 12. päivänä Vainio juoksi Jyväskylässä maratonin Suomen mestariksi ajalla 2.27.47. Kilpailu oli samalla osa valmistautumista Berliinin maratonille: valmentaja Jarmo Viskarin mukaan SM-maraton korvasi harjoitusohjelmaan kuuluneen pitkän juoksuharjoituksen.

Vainio juoksi Jyväskylässä kontrolloidusti ja pystyi kiristämään vauhtiaan kilpailun loppupuolella. Seuraava suuri testi odottaa Berliinissä 27. syyskuuta.

Kuva: Tuomas Vitikainen

Alisa Vainion seuraava suuri kilpailu on Berliinin maraton sunnuntaina 27. syyskuuta 2026.

Vainio lähtee Berliiniin poikkeuksellisen vahvan kauden jälkeen. Hän on vuoden 2026 Euroopan mestari ja hänen Sevillassa juoksemansa 2.20.39 on sekä Suomen että Pohjoismaiden ennätys.

Berliinin maraton on tunnettu nopeasta reitistään. Vainio tuntee kilpailun myös entuudestaan: hän juoksi Berliinissä vuonna 2024 ajan 2.25.36 ja sijoittui 14:ksi.

Valmistautuminen Berliiniin poikkeaa tavanomaisesta maratonjaksosta. Vainio voitti Birminghamin EM-maratonin 16. elokuuta ja juoksi vain vajaat neljä viikkoa myöhemmin Jyväskylässä kokonaisen maratonin harjoitusvauhtisena kilpailuna.

Jyväskylän SM-maraton sujui suunnitelmien mukaan. Vainio kertoi juoksun tuntuneen hyvältä ja rennolta, ja hän pystyi kiristämään vauhtia loppumatkasta.

Berliinissä hän kohtaa huomattavasti kovemman kansainvälisen vastuksen. Kilpailun naisten eliittiin kuuluu useita maailman kärkimaratoonareita, ja Vainio on mukana järjestäjän virallisessa eliittijuoksijoiden mediaoppaassa.

Berliinin jälkeen Vainion vuoden 2026 kilpailuohjelmassa on vielä Valencian maraton joulukuussa.

EM-kullan jälkeen Alisa Vainion kilpailukausi jatkui nopeasti myös radalla.

Vainio juoksi Helsingin Olympiastadionilla 29. elokuuta 2026 käydyssä Suomi–Ruotsi-maaottelussa naisten 10 000 metrin voittoon ajalla 32.30,71.

Tulos oli Vainion henkilökohtainen ennätys. Hänen aikaisempi ennätyksensä parani yli viidellä sekunnilla.

Ruotsi-ottelun juoksu oli huomionarvoinen myös siksi, että se tuli vain vajaat kaksi viikkoa Birminghamin raskaan EM-maratonin jälkeen.

Vainio pystyi siis palaamaan nopeasti maratonilta ratakilpailuun ja voittamaan samalla uuden ennätyksensä turvin.

Tulos vahvistaa Vainion monipuolisuutta kestävyysjuoksijana: vaikka maraton on hänen päälajinsa, hän pystyy edelleen kilpailemaan korkealla kansallisella tasolla myös 10 000 metrillä.

Vainion uran merkittävimpiin saavutuksiin kuuluvat:

  • EM-kulta maratonilla Birminghamissa 2026
  • EM-maratonin kisaennätys 2.22.26
  • MM-maratonin 5. sija Tokiossa 2025
  • maratonin Suomen ja Pohjoismaiden ennätys 2.20.39
  • puolimaratonin Suomen ennätys 1.09.30
  • Sevillan maratonin voitto 2026
  • Pariisin maratonin 6. sija ja paras eurooppalainen 2026
  • MM-maratonin 16. sija Eugenessa 2022
  • MM-maratonin 22. sija Budapestissa 2023
  • alle 20-vuotiaiden EM-pronssi 3 000 metrin esteissä 2015
  • useita Suomen mestaruuksia
  • Ruotsi-ottelun 10 000 metrin voitto 2026 henkilökohtaisella ennätyksellä 32.30,71
KilpailuVuosiAikaSijoitus
Berliinin maraton20242.25.3614.
Tokion MM-maraton20252.28.325.
Vantaan maraton20252.23.071.
Valencian maraton20252.20.484.
Sevillan maraton20262.20.391.
Pariisin maraton20262.21.356.
Birminghamin EM-maraton20262.22.261.
Jyväskylän SM-maraton20262.27.471.
Berliinin maraton202627.9.tulossa

Alisa Vainio on lappeenrantalainen ja edustaa Lappeenrannan Urheilu-Miehiä.

Lappeenranta on ollut vahvasti mukana hänen urallaan lapsuudesta kansainväliselle huipulle saakka.

Vainio on harjoitellut paljon kotiseudullaan, ja hänen menestyksensä on tehnyt hänestä yhden Lappeenrannan tunnetuimmista nykyurheilijoista.

Juokseminen ei rajoitu Vainion elämässä vain ammattilaisurheiluun.

Hän on ollut perustamassa managerinsa Julius Taskisen kanssa Lappeenrannassa toimivaa Myötätuuli-juoksuklubia. Yhteislenkit ovat avoimia eri tasoisille juoksijoille.

Vainio on myös alkanut valmentaa muita juoksijoita.

Hän on kertonut näkevänsä valmentamisen mahdollisena tulevaisuuden ammattina aktiiviuransa jälkeen.

Suomalaisessa naisten kestävyysjuoksussa on viime vuosina nähty vahva nousu.

Vainio edustaa ennen kaikkea maratonia ja maantiejuoksua, kun taas Nathalie Blomqvist on noussut kansainväliselle tasolle ratajuoksussa. Suomella on samaan aikaan ollut kansainvälisiä kärkinimiä useissa muissakin yleisurheilulajeissa, kuten pikajuoksussa ja hyppylajeissa.

Birminghamin EM-kulta nosti Vainion kuitenkin aivan omaan asemaansa.

Maratonin Euroopan mestaruus, MM-kisojen viides sija sekä Suomen ja Pohjoismaiden ennätys tekevät hänen viime vuosien saavutussarjastaan poikkeuksellisen.

Alisa Vainion seuraava tavoite on konkreettinen: Berliinin maraton 27. syyskuuta 2026.

Kilpailu tarjoaa kiinnostavan mittarin sille, kuinka hyvin Vainio on palautunut poikkeuksellisen tiiviistä loppukesästä. Birminghamin EM-maratonin, Ruotsi-ottelun 10 000 metrin kilpailun ja Jyväskylän SM-maratonin jälkeen Berliini on hänen neljäs merkittävä kilpailunsa noin kuuden viikon sisällä.

Vainion Suomen ennätys on 2.20.39. Hän on siten lähellä myös historiallista 2.20 tunnin rajaa, mutta Berliinin lopullinen tulos riippuu muun muassa kilpailun kulusta, säästä ja palautumisesta.

Berliinin jälkeen Vainion ohjelmassa on vielä Valencian maraton joulukuussa.

Pidemmällä aikavälillä yksi Vainion uran kiinnostavimmista tavoitteista liittyy olympialaisiin. Hän ei ole vielä kilpaillut olympiakisoissa, joten Los Angelesin vuoden 2028 olympialaiset muodostavat hänen urallaan kokonaan uuden mahdollisuuden.

BMW Berlin Marathon järjestetään sunnuntaina 27. syyskuuta 2026.

Berliini kuuluu maailman tunnetuimpiin ja nopeimpiin maratoneihin. Vainiolle kilpailu tarjoaa kiinnostavan mahdollisuuden testata vauhtiaan nopealla reitillä vain vähän yli kuukausi EM-kullan jälkeen.

Vainion maratonin Suomen ja Pohjoismaiden ennätys on 2.20.39, jonka hän juoksi Sevillassa helmikuussa 2026.

Yksi loppukauden kiinnostavimmista kysymyksistä onkin, pystyykö Vainio lähestymään ensimmäisenä suomalaisnaisena maratonilla 2 tunnin ja 20 minuutin rajaa.

Berliinin jälkeen Vainion ohjelmaan kuuluu myös Valencian maraton 6. joulukuuta 2026.

Valencialla on Vainion uralla jo erityinen merkitys. Hän juoksi siellä joulukuussa 2025 silloisen Suomen ennätyksen 2.20.48, josta hän paransi seuraavana helmikuuna Sevillassa vielä yhdeksän sekuntia.

Näin Vainion loppuvuoteen 2026 on suunnitteilla kaksi suurta kansainvälistä maratonia:

KilpailuPäivämäärä
Berliinin maraton27.9.2026
Valencian maraton6.12.2026

Jos suunnitelma toteutuu, Vainio juoksee vuoden 2026 aikana peräti viisi maratonia: Sevillassa, Pariisissa, Birminghamissa, Berliinissä ja Valenciassa.

Pitkällä aikavälillä yksi hänen uransa suurista tavoitteista liittyy edelleen olympialaisiin. Vainio ei ole vielä kilpaillut olympialaisissa, joten seuraavat tarjoavat Euroopan mestarille kokonaan uuden tavoitteen.

Kuva: Tuomas Vitikainen

Alisa Vainio syntyi 16. marraskuuta 1997. Hän on elokuussa 2026 28-vuotias.

Alisa Vainion maratonennätys on 2.20.39. Hän juoksi ajan Sevillassa 15. helmikuuta 2026. Tulos on Suomen ja Pohjoismaiden ennätys.

Vainion puolimaratonin ennätys on 1.09.30, joka on Suomen ennätys.

Alisa Vainion pitkäaikainen valmentaja on Jarmo Viskari. Vainio on viime vuosina ottanut myös itse aikaisempaa enemmän vastuuta harjoittelunsa suunnittelusta.

Vainio edustaa Lappeenrannan Urheilu-Miehiä.

Kyllä. Alisa Vainio voitti naisten maratonin Euroopan mestaruuden Birminghamissa vuonna 2026 ajalla 2.22.26.

Vainio sijoittui vuoden 2025 Tokion MM-maratonilla viidenneksi ajalla 2.28.32. Hän oli kilpailun paras eurooppalainen.

Ei. Vainio ei ole vielä kilpaillut olympialaisissa. Hän alitti jo 17-vuotiaana Rion olympialaisten maratonrajan, mutta ei saanut osallistua maratonille ikänsä vuoksi.

Alisa Vainion seuraava suunniteltu maraton on Berliinin maraton 27. syyskuuta 2026. Lisäksi hänen loppuvuoden ohjelmaansa kuuluu Valencian maraton 6. joulukuuta 2026.

Vainion paras arvokisasaavutus on Birminghamin EM-maratonin kultamitali vuodelta 2026. MM-kisoissa hänen paras sijoituksensa on Tokion vuoden 2025 maratonin viides sija.

Alisa Vainio on kotoisin Lappeenrannasta.

Vainio juoksi ensimmäisen maratoninsa 17-vuotiaana vuonna 2015. Hän kellotti heti huippuajan 2.33.24.

Alisa Vainion seuraava kilpailu on Berliinin maraton sunnuntaina 27. syyskuuta 2026.

Kyllä. Vainio kilpaili Berliinin maratonilla vuonna 2024 ja sijoittui naisten kilpailussa 14 ajalla 2.25.36.

Alisa Vainion henkilökohtainen ennätys 10 000 metrillä on 32.30,71. Hän juoksi ajan Helsingin Olympiastadionilla Ruotsi-ottelussa elokuussa 2026.

Vastaa