Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä ajoissa.
Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, joka monelta suomalaiselta puuttuu, vaikka sen merkitys voi olla valtava silloin, kun elämässä tapahtuu odottamaton käänne.
Kyse ei ole vain ikäihmisten asiasta. Edunvalvontavaltuutus voi tulla tarpeelliseksi myös sairauden, onnettomuuden tai muistisairauden vuoksi.
Sen avulla ihminen voi etukäteen päättää, kuka hoitaa hänen taloudellisia ja henkilökohtaisia asioitaan, jos hän ei jonain päivänä kykene siihen itse.
Siksi asiakirja kannattaa tehdä silloin, kun oma toimintakyky on kunnossa. Liian myöhään sitä ei voi enää pätevästi laatia.
Mikä on edunvalvontavaltuutus?
Edunvalvontavaltuutus on kirjallinen asiakirja, jossa ihminen nimeää etukäteen henkilön hoitamaan asioitaan siltä varalta, että hän ei myöhemmin kykene itse huolehtimaan niistä.
Valtuutettu voi olla esimerkiksi puoliso, lapsi, muu läheinen tai luotettu henkilö. Asiakirjassa voidaan määritellä, mitä asioita valtuutettu saa hoitaa ja kuinka laajat oikeudet hänelle annetaan.
Edunvalvontavaltuutus ei tule voimaan heti, kun se allekirjoitetaan. Se on varautumisen väline tulevaisuutta varten. Valtuutus tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut sen.
Vahvistamista haetaan yleensä silloin, kun valtuuttaja ei enää pysty hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden vuoksi.
Miksi edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä ajoissa?
Edunvalvontavaltuutus täytyy tehdä silloin, kun ihminen ymmärtää asiakirjan merkityksen ja pystyy itse päättämään asioistaan.
Jos muistisairaus on edennyt pitkälle tai toimintakyky on jo menetetty, asiakirjan tekeminen voi olla liian myöhäistä. Silloin läheiset eivät välttämättä voi hoitaa asioita joustavasti, vaan edessä voi olla raskaampi edunvalvontaprosessi.
Edunvalvontavaltuutuksen idea on ennakointi. Se antaa mahdollisuuden päättää itse, kuka omaa taloutta, omaisuutta ja käytännön asioita hoitaa, jos oma toimintakyky heikkenee.
Ilman valtuutusta läheiset voivat joutua tilanteeseen, jossa pankkiasioiden, laskujen, omaisuuden tai viranomaisasioiden hoitaminen vaikeutuu merkittävästi.
Miten edunvalvontavaltuutus eroaa testamentista?
Edunvalvontavaltuutus ja testamentti sekoitetaan helposti toisiinsa, mutta ne koskevat eri tilanteita.
Testamentti kertoo, miten omaisuus jaetaan kuoleman jälkeen. Edunvalvontavaltuutus taas koskee elinaikana hoidettavia asioita.
Testamentti koskettaa vasta kuoleman jälkeistä aikaa
Käytännössä testamentti ei auta tilanteessa, jossa ihminen on elossa mutta ei pysty enää itse huolehtimaan asioistaan.
Jos esimerkiksi muistisairaus estää pankkiasioiden, laskujen tai omaisuuden hallinnan, tarvitaan muita ratkaisuja.
Edunvalvontavaltuutus voi antaa läheiselle oikeuden toimia tällaisessa tilanteessa valtuuttajan puolesta. Siksi testamentti ja edunvalvontavaltuutus eivät korvaa toisiaan.
Monelle järkevä kokonaisuus voi olla se, että molemmat asiakirjat ovat kunnossa.
Mitä asioita valtuutettu voi hoitaa?
Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan määritellä, millaisia asioita valtuutettu saa hoitaa. Tavallisesti kyse on taloudellisista ja käytännön asioista.
Valtuutettu voi asiakirjan sisällöstä riippuen hoitaa esimerkiksi pankkiasioita, laskuja, veroasioita, omaisuuden hallintaa, sopimuksia ja viranomaisasiointia.
Valtuutus voidaan räätälöidä omiin tarpeisiin sopivaksi
Valtuutus voidaan laatia laajaksi tai rajatuksi. Se voi koskea esimerkiksi kaikkea omaisuutta ja taloudellisia asioita, tai vain tiettyjä yksilöityjä asioita.
Tärkeää on, että asiakirja laaditaan selkeästi. Epäselvät määräykset voivat aiheuttaa ongelmia myöhemmin, kun valtuutusta yritetään käyttää.
Miten edunvalvontavaltuutus tehdään?
Edunvalvontavaltuutus on tehtävä kirjallisesti. Digi- ja väestötietoviraston mukaan valtuutukselle ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa mallia, mutta sen on täytettävä tietyt muotovaatimukset.
Valtuuttajan on allekirjoitettava asiakirja, ja allekirjoituksen todistamiseen tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa. Suomi.fi ohjeen mukaan molempien todistajien on oltava samaan aikaan paikalla, kun valtuutus allekirjoitetaan.
Todistajille ei ole pakko kertoa asiakirjan sisältöä
Todistajien pitää tietää, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja, mutta heille ei tarvitse kertoa asiakirjan sisältöä.
Esteettömyys on tärkeä vaatimus. Todistajat eivät voi olla esimerkiksi liian läheisiä sukulaisia tai muuten esteellisiä. Jos todistaja on esteellinen, Digi- ja väestötietovirasto ei voi vahvistaa valtuutusta.
Juristin apu voi olla tarpeen
Moni käyttää asiakirjan laatimisessa juristin apua, etenkin jos omaisuutta on paljon, perhetilanne on monimutkainen tai valtuutukseen halutaan erityisiä määräyksiä.
Alla selkeät ohjeet valtuutuksen tekoon.
Milloin edunvalvontavaltuutus tulee voimaan?
Edunvalvontavaltuutus ei ole voimassa automaattisesti allekirjoituksen jälkeen. Se säilytetään odottamassa mahdollista tulevaa tarvetta.
Kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan, valtuutettu voi hakea valtuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta.
Edunvalvonta ja lääkärinlausunto
Hakemukseen tarvitaan muun muassa lääkärinlausunto ja alkuperäinen paperinen edunvalvontavaltakirja.
Vasta viranomaisen vahvistamisen jälkeen valtuutettu voi käyttää valtuutuksessa annettuja oikeuksia.
Tämä erottaa edunvalvontavaltuutuksen tavallisesta valtakirjasta. Kyse ei ole arjen kertavaltuutuksesta, vaan tulevaisuuteen varautumisesta tilanteessa, jossa toimintakyky on heikentynyt.
Edunvalvontavaltuutuksen hinta vaihtelee
Moni hakee tietoa edunvalvontavaltuutuksen hinnasta. Yhtä kiinteää hintaa ei ole, koska hinta riippuu siitä, tekeekö asiakirjan itse vai käyttääkö apuna juristia.
Yksinkertainen asiakirja voi syntyä edullisemmin, jos tilanne on selkeä ja valtuuttaja ymmärtää muotovaatimukset. Juristin laatimana hinta vaihtelee palveluntarjoajan ja asiakirjan laajuuden mukaan.
Tekemättä jättäminen aiheuttaa suurimman kustannuksen
Kustannusta kannattaa kuitenkin verrata siihen, mitä voi tapahtua, jos asiakirjaa ei ole lainkaan.
Puutteellinen tai virheellisesti laadittu valtuutus voi aiheuttaa läheisille ylimääräistä työtä, viivästyksiä ja epäselvyyksiä juuri silloin, kun tilanne on muutenkin kuormittava.
Yleisimmät virheet edunvalvontavaltuutuksessa
- Yksi yleisimmistä virheistä on asiakirjan tekeminen liian myöhään. Edunvalvontavaltuutus pitäisi laatia silloin, kun oma harkintakyky ja toimintakyky ovat vielä kunnossa.
- Toinen virhe on epäselvä sisältö. Jos valtuutuksessa ei määritellä riittävän tarkasti, mitä valtuutettu saa tehdä, ongelmat voivat alkaa vasta siinä vaiheessa, kun asiakirjaa tarvitaan.
- Kolmas virhe liittyy todistajiin. Todistajien esteettömyys ja samanaikainen läsnäolo allekirjoitustilanteessa ovat olennaisia vaatimuksia. Jos muotovaatimukset eivät täyty, valtuutusta ei välttämättä voida vahvistaa.
- Neljäs virhe on asiakirjan huono säilytys. Alkuperäinen paperinen edunvalvontavaltakirja tarvitaan vahvistamista varten. Jos se katoaa, valtuutuksesta ei välttämättä ole käytännön hyötyä.
Kenelle edunvalvontavaltuutus sopii?
Edunvalvontavaltuutus sopii käytännössä jokaiselle täysi-ikäiselle, joka haluaa ennakoida tulevaisuutta.
Se on erityisen tärkeä asiakirja ihmisille, joilla on omaisuutta, yritystoimintaa, alaikäisiä lapsia, puoliso, iäkkäät vanhemmat, sijoituksia, asunto tai muita taloudellisia vastuita.
Helpottaa kriisitilanteissa navigoimista
Se voi olla tärkeä myös tilanteessa, jossa henkilö haluaa varmistaa, että juuri tietty luotettu läheinen hoitaa asioita eikä päätöksenteko siirry tuntemattomalle tai perheen kannalta hankalalle taholle.
Edunvalvontavaltuutus on myös tapa helpottaa läheisten arkea. Kun asiat on sovittu etukäteen, kriisitilanteessa ei tarvitse aloittaa kaikkea alusta.
Voiko edunvalvonnan alaisena olevan henkilön omaisuutta lahjoittaa? Verojuristi vastaa kysymykseen videolla.
Miksi aiheesta puhutaan yhä enemmän?
Suomessa väestö ikääntyy, muistisairaudet yleistyvät ja ihmisillä on aiempaa monimutkaisempia taloudellisia kokonaisuuksia.
Samalla moni haluaa säilyttää mahdollisimman paljon päätösvaltaa omiin asioihinsa myös tulevaisuuden varalta.
Järkevä varautuminen kannattaa
Edunvalvontavaltuutus liittyy samaan kokonaisuuteen kuin testamentti, perintövero, perunkirjoitus ja muu henkilökohtainen talouden suunnittelu. Se on osa järkevää varautumista.
Aiheesta puhutaan usein vasta silloin, kun läheinen ei enää pärjää itse. Silloin moni huomaa, että asioiden hoitaminen olisi ollut helpompaa, jos valtuutus olisi tehty ajoissa.
Sinivalko-median kanta: järkevä varautuminen ei ole synkistelyä
Edunvalvontavaltuutuksesta keskustellaan liian usein vasta silloin, kun kriisi on jo käsillä.
Se on monelle perheelle raskain mahdollinen hetki alkaa selvittää pankkiasioita, laskuja, omaisuutta ja viranomaismenettelyjä.
Järkevä varautuminen ei ole synkistelyä. Se on vastuunottoa omista asioista ja läheisten arjen helpottamista.
Huomio kiinnittyy liikaa perintöön ja testamenttiin
Suomalaisessa yhteiskunnassa puhutaan paljon perinnöistä, veroista ja testamentista, mutta liian harva pysähtyy miettimään sitä vaihetta, jossa ihminen on vielä elossa mutta ei enää pysty itse hoitamaan asioitaan.
Edunvalvontavaltuutus antaa mahdollisuuden tehdä päätöksiä etukäteen rauhallisesti. Se on yksi niistä asiakirjoista, joiden merkityksen ymmärtää usein vasta silloin, kun sitä olisi jo tarvittu.
Siksi asia kannattaa hoitaa ajoissa.
Lähteet: