Pörssisähkö on ollut monelle edullinen valinta, mutta alkuvuoden 2026 hintapiikit osoittivat sen riskin.
Määräaikaisella sopimuksella sähkön hinnan voi lukita, mutta vakaudesta joutuu yleensä maksamaan.
Sähkösopimuksen valinta ei ole vuonna 2026 aivan yksinkertainen päätös. Pörssisähkön hinta voi olla pitkään hyvin matala ja nousta sen jälkeen lyhyessä ajassa moninkertaiseksi.
Määräaikainen sopimus puolestaan tarjoaa ennustettavan hinnan, mutta kuluttaja voi joutua maksamaan sähköstä markkinahintaa enemmän ja sitoutumaan sopimukseen vuodeksi tai kahdeksi.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan yhtä kaikille sopivaa sähkösopimusta ei ole.
Sopimusta valittaessa pitää arvioida hinnan lisäksi omaa sähkönkulutusta, riskinsietokykyä ja mahdollisuutta ajoittaa kulutusta edullisille ajankohdille.
Pörssisähkö osoitti vuonna 2026 molemmat puolensa
Vuoden 2026 alku havainnollisti hyvin pörssisähkön voimakasta vaihtelua.
Energiaviraston mukaan pörssisähkön hinnat nousivat huomattavan korkeiksi tammi- ja helmikuussa 2026.
Maaliskuussa hinnat laskivat jälleen muiden sopimustyyppien tarjoushintoja alemmaksi. Virasto arvioi toukokuussa, että pörssisidonnaiset sopimukset olivat edelleen pitkällä aikavälillä edullisin vaihtoehto suurelle osalle kuluttajista.
Kuukausikeskiarvot kertovat vaihtelun mittakaavasta. Pörssisähkön arvonlisäverollinen keskihinta oli tammikuussa noin 14,72 senttiä kilowattitunnilta ja helmikuussa noin 17,22 senttiä.
Maaliskuussa keskihinta putosi noin 3,5 senttiin ja kesäkuussa se oli noin 5,69 senttiä kilowattitunnilta.
Yksittäinen keskihinta ei kuitenkaan kerro tarkasti, mitä pörssisähköasiakas maksaa. Laskuun vaikuttavat sähkön käyttöajankohdat, sähköyhtiön marginaali ja kuukausittainen perusmaksu.
Miten pörssisähkö toimii?
Pörssisähkösopimuksessa sähköenergian hinta seuraa Nord Pool -sähköpörssin Suomen hinta-alueen spot-hintaa.
Lokakuun 2025 alusta lähtien pörssisähkö on hinnoiteltu 15 minuutin jaksoissa. Seuraavan vuorokauden hinnat julkaistaan edellisenä päivänä, joten kuluttaja voi siirtää esimerkiksi auton lataamisen, lämminvesivaraajan käytön tai pyykinpesun halvoille varteille.
Kuluttajan maksama energiahinta muodostuu tavallisesti:
- toteutuneesta pörssihinnasta
- sähkönmyyjän marginaalista
- kuukausittaisesta perusmaksusta
- veroista.
Pörssisähkö on yleensä toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Sen vaihtaminen on siksi tavallisesti helpompaa kuin määräaikaisen sopimuksen päättäminen kesken sopimuskauden.
Milloin pörssisähkö voi kannattaa?
Pörssisähkö sopii parhaiten kuluttajalle, joka hyväksyy hinnan vaihtelun eikä joudu taloudellisiin vaikeuksiin yksittäisen kalliin kuukauden vuoksi.
Sopimuksesta voi saada eniten hyötyä, jos kotona voidaan ajoittaa suurta sähkönkulutusta. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi:
- sähköauton lataaminen
- lämminvesivaraaja
- lattialämmitys
- sähkösauna
- astian- ja pyykinpesukoneet
- kodin lämmitys
- jäähdytys.
Kulutusta ei tarvitse seurata vartti vartilta. Jo suurimpien kuormien siirtäminen pois päivän kalleimmista ajankohdista voi pienentää laskua.
Myös kodin viilennyksen asetuksilla on merkitystä. Sinivalko-media on kertonut aiemmin, kuinka ilmalämpöpumpun oikea käyttö helteellä voi pienentää sähkölaskua.
Milloin määräaikainen sopimus voi olla parempi?
Määräaikaisen sopimuksen tärkein etu on ennustettavuus.
Tavallisessa kiinteähintaisessa määräaikaisessa sopimuksessa sähköenergian kilowattituntihinta pysyy samana koko sopimuskauden ajan.
Markkinoiden lyhyet hintapiikit eivät silloin nosta energian yksikköhintaa.
Määräaikainen sopimus voi olla perusteltu valinta, jos:
- koti käyttää paljon sähköä
- lämmitystä ei voi ajoittaa helposti
- talous ei kestä suurta talvikuukauden sähkölaskua
- hintojen seuraaminen ei kiinnosta
- sähkölaskun halutaan olevan mahdollisimman ennakoitava.
KKV:n ja Energiaviraston mukaan määräaikainen sopimus on usein parempi vaihtoehto silloin, kun hintojen nousu voisi aiheuttaa kotitaloudelle talousvaikeuksia.
Kiinteä hinta toimii käytännössä suojana pörssihinnan vaihtelua vastaan.
Tämä suoja ei tarkoita täysin samansuuruista sähkölaskua joka kuukausi. Laskun loppusumma riippuu edelleen kulutettujen kilowattituntien määrästä.
Vakaudesta maksetaan usein lisähintaa
Sähkönmyyjä kantaa kiinteähintaisessa sopimuksessa riskin siitä, että sähkön markkinahinta nousee sovittua kuluttajahintaa korkeammaksi. Tämä riski sisällytetään määräaikaisen sopimuksen hintaan.
Jos pörssisähkön hinta pysyy sopimuskauden aikana matalana, määräaikaisen sopimuksen tehnyt kuluttaja maksaa todennäköisesti enemmän.
Jos markkinahinta nousee voimakkaasti, kiinteän hinnan lukinnut kuluttaja voi säästää merkittävästi.
Määräaikaista sopimusta ei kannata valita vain siksi, että sähkön hinta on juuri päätöshetkellä noussut.
KKV varoittaa sitoutumasta pitkään sopimukseen silloin, kun tarjolla olevat kiinteät hinnat ovat poikkeuksellisen korkealla.
Kulutuksen määrä ratkaisee riskin suuruuden
Muutaman sentin ero kilowattituntihinnassa näyttää pieneltä, mutta vuosikulutus ratkaisee sen todellisen vaikutuksen.
Jos kahden sopimuksen hintaero on kaksi senttiä kilowattitunnilta, ero vuoden sähköenergian kustannuksissa on:
- 2 000 kilowattitunnin kulutuksella 40 euroa
- 5 500 kilowattitunnin kulutuksella 110 euroa
- 11 000 kilowattitunnin kulutuksella 220 euroa
- 18 000 kilowattitunnin kulutuksella 360 euroa.
Pienessä kerrostaloasunnossa kuukausittainen perusmaksu voi olla lähes yhtä tärkeä kuin kilowattituntihinta. Neljän euron kuukausimaksu tarkoittaa 48 euroa vuodessa.
Sähkölämmitteisessä omakotitalossa huomio kannattaa puolestaan kohdistaa erityisesti energian hintaan.
Yhdenkin sentin ero kilowattitunnilta tarkoittaa 18 000 kilowattitunnin vuosikulutuksella 180 euroa.
Hybridisopimus ei ole sama kuin kiinteä sopimus
Markkinoilla on yhä enemmän hybridisopimuksia eli kulutusvaikutussopimuksia.
Niissä on tavallisesti ilmoitettu kiinteä perushinta, jota kulutuksen ajoitus voi laskea tai nostaa. Lopullinen kilowattituntihinta ei siis välttämättä ole sama kuin mainoksessa näkyvä perushinta.
Energiaviraston mukaan vuoden 2025 lopussa noin kolmannes määräaikaisista sopimuksista oli hybridisopimuksia.
Kaikkiaan määräaikainen sopimus oli 42 prosentilla kotitalouksista, pörssisähkö 34 prosentilla ja muu toistaiseksi voimassa oleva sopimus 24 prosentilla.
Hybridisopimus voi sopia kuluttajalle, joka pystyy ajoittamaan käyttöään mutta haluaa samalla suojaa pörssisähkön suurimmilta hintapiikeiltä.
Sopimus kannattaa kuitenkin ymmärtää ennen sen tekemistä. Sanat ”kiinteä hinta” tai ”määräaikainen” eivät yksin takaa sitä, ettei kulutuksen ajankohta vaikuttaisi hintaan.
Määräaikaisesta sopimuksesta ei yleensä pääse helposti eroon
Tavallinen määräaikainen sähkösopimus sitoo lähtökohtaisesti sekä kuluttajaa että sähkönmyyjää sovitun kauden ajan.
Jos markkinahinta laskee sopimuksen tekemisen jälkeen, asiakas ei yleensä voi vaihtaa halvempaan sopimukseen vain hinnan laskemisen vuoksi.
Sopimusehdoista pitää tarkistaa, milloin sopimus voidaan päättää ja liittyykö päättämiseen maksuja.
Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voi puolestaan irtisanoa. Kuluttajan irtisanomisaika on tavallisesti kaksi viikkoa.
Muuton vaikutus määräaikaiseen sopimukseen kannattaa tarkistaa omista sopimusehdoista ja sähköyhtiöltä. Käytännöt voivat riippua sopimuksesta.
Älä vertaile pelkkää kilowattituntihintaa
Sähkötarjouksissa huomio kiinnittyy helposti suurella kirjoitettuun energiahintaan. Kokonaishinta muodostuu kuitenkin useasta osasta.
Tarkista ainakin:
- energian kilowattituntihinta
- kuukausittainen perusmaksu
- pörssisopimuksen marginaali
- sopimuksen kesto
- mahdollinen kulutusvaikutus
- hinnanmuutosehdot
- kampanjahinnan päättymispäivä
- sopimuksen irtisanomis- ja purkuehdot
- sähkön alkuperään liittyvät lisämaksut.
Sähkönsiirtoa ei pidä sekoittaa sähköenergian myyntiin. Paikallinen verkkoyhtiö laskuttaa siirrosta, sähköverosta ja omista perusmaksuistaan. Siirtoyhtiötä ei voi kilpailuttaa vaihtamalla sähkönmyyjää.
Näin valitset sopimuksen omaan kotiisi
Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa viimeisen 12 kuukauden sähkönkulutus laskulta, sähköyhtiön sovelluksesta tai Fingridin Datahubin asiakasportaalista.
Sen jälkeen vastaa kolmeen kysymykseen:
1. Kuinka suuren hintapiikin talous kestää?
Jos kallis talvikuukausi voisi aiheuttaa maksuvaikeuksia, kiinteähintainen sopimus tarjoaa turvaa.
2. Voiko suurta kulutusta siirtää?
Pörssisähkön hyöty kasvaa, jos sähköauton lataus, lämmitys tai lämminvesivaraaja voidaan automatisoida edullisiin ajankohtiin.
3. Haluatko varmuutta vai mahdollisimman alhaista odotettua hintaa?
Määräaikainen sopimus ostaa ennustettavuutta. Pörssisähkössä kuluttaja kantaa hintariskin mutta pääsee hyötymään täysimääräisesti halvoista jaksoista.
Ajankohtaiset tarjoukset kannattaa tarkistaa Energiaviraston ylläpitämästä Sähkönhinta.fi-palvelusta. Vertailuun annetaan postinumero ja realistinen arvio vuosikulutuksesta, minkä jälkeen sopimuksia voi rajata hinnoittelumallin ja keston perusteella.
Kumpi kannattaa vuonna 2026?
Pörssisähkö on perusteltu vaihtoehto kuluttajalle, jonka talous kestää hintavaihtelut ja joka haluaa hyötyä markkinoiden edullisista jaksoista.
Historiallisesti se on ollut sähkökriisin jälkeen keskimäärin halvin vaihtoehto, mutta mennyt hintakehitys ei takaa tulevaa.
Määräaikainen kiinteähintainen sopimus sopii paremmin kuluttajalle, joka arvostaa ennustettavuutta tai jonka suuri sähkönkulutus tekee hintapiikeistä merkittävän taloudellisen riskin.
Valinnan ratkaiseva kysymys ei siksi ole vain se, kumpi näyttää tänään halvemmalta.
Olennaisempaa on kysyä: kuinka paljon olet valmis maksamaan siitä, ettei sähkön hintaa tarvitse jännittää ensi talvena?
Sinivalko-median kanta
Pörssisähköä ei pidä esitellä automaattisesti parhaana vaihtoehtona kaikille, vaikka sen keskimääräinen hinta olisi kiinteitä sopimuksia alempi.
Pienen kerrostaloasunnon asukkaalle hintavaihtelun euromääräinen riski voi olla vähäinen.
Sähkölämmitteisessä omakotitalossa sama vaihtelu voi merkitä satojen eurojen eroa ja osua juuri vuoden kalleimpiin kuukausiin.
Määräaikaisessa sopimuksessa maksetaan osittain mielenrauhasta. Pörssisähkössä hyväksytään epävarmuus mahdollisesti alemman pitkän aikavälin hinnan vastineeksi.
Huonoin sopimus ei välttämättä ole pörssisähkö tai määräaikainen sopimus. Huonoin vaihtoehto on sopimus, jonka hinnoittelua kuluttaja ei ymmärrä tai joka on tehty kiireessä tarkistamatta perusmaksuja, kulutusvaikutusta ja sitoutumisaikaa.
Lähteet
Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Mikä sähkösopimus kannattaisi valita?
Energiavirasto: Kulutuksen ajoitus vaikuttaa jo lähes joka toisen kotitalouden sähkölaskuun
KKV ja Energiavirasto: Sähkösopimuksissa on isoja eroja
Energiavirasto: Sähkönhinta.fi-vertailupalvelu
Fingrid: Pörssisähkön siirtyminen 15 minuutin hinnoitteluun