Myymälävarkaudet räjähtivät kasvuun Suomessa – yksi alue erottuu tilastoissa karusti.
Tuoreet rikostilastot näyttävät, että myymälävarkaudet ovat lisääntyneet Suomessa selvästi. Erityisesti Helsingin poliisilaitoksen alueella kasvu on ollut huomattavaa.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2026 tammi–maaliskuussa poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli yhteensä 32 900 varkausrikosta. Se on 7,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Varkausrikoksista noin puolet oli myymälävarkauksia. Niitä kirjattiin alkuvuonna 19 600, mikä tarkoittaa 18 prosentin kasvua vuoteen 2025 verrattuna.
Myymälävarkauksia kirjattiin alkuvuonna lähes 20 000
Myymälävarkaudet Suomessa ovat nousseet jälleen näkyväksi rikos- ja turvallisuuskeskustelun aiheeksi. Kyse ei ole enää vain yksittäisistä näpistyksistä, vaan ilmiöstä, joka näkyy tilastoissa tuhansina rikosilmoituksina.
Tilastokeskuksen mukaan varkausrikoksia tuli vuoden 2026 tammi–maaliskuussa tietoon 32 900. Näistä noin puolet oli myymälävarkauksia. Kun myymälävarkauksia kirjattiin 19 600, määrä kasvoi edellisvuodesta 18 prosenttia.
Luku kertoo vain viranomaisten tietoon tulleista tapauksista. Kaikki kaupoissa tapahtuvat varkaudet eivät välttämättä päädy rikosilmoitukseksi, joten ilmiön todellinen laajuus voi olla tilastoitua suurempi.
Helsingin alueella kasvu oli poikkeuksellisen kovaa
Tilastokeskuksen tiedoista erottuu erityisesti Helsingin poliisilaitoksen alue. Siellä myymälävarkauksien määrä kasvoi tammi–maaliskuussa 2026 peräti 41 prosenttia edellisvuodesta.
Helsingin poliisilaitoksen alueella tilastoitiin alkuvuonna 5 800 myymälävarkautta. Se on huomattava määrä myös valtakunnallisessa vertailussa.
Helsingin kehitys nostaa esiin kysymyksen siitä, miksi myymälävarkaudet keskittyvät voimakkaasti tietyille alueille.
Taustalla voi olla useita tekijöitä: suuret asiakasmäärät, tiheä kauppaverkosto, kaupunkien turvallisuushaasteet, päihde- ja huumeongelmat sekä se, miten tehokkaasti rikoksia havaitaan ja ilmoitetaan.
Miksi kaupoista varastetaan aiempaa enemmän?
Myymälävarkauksien lisääntymiselle ei ole yhtä yksinkertaista selitystä.
Ilmiöön voivat vaikuttaa yhtä aikaa taloudellinen paine, elinkustannusten nousu, järjestäytyneempi varastaminen, päihdeongelmat ja se, että kauppojen arjessa valvonta on entistä haastavampaa.
Kun hinnat nousevat ja kotitalouksien talous kiristyy, osa ihmisistä voi ajautua epätoivoisiin tekoihin. Tämä ei kuitenkaan selitä koko ilmiötä.
Kaupan alalla on pitkään puhuttu myös toistuvista tekijöistä, ammattimaisemmasta varastamisesta ja tilanteista, joissa samat henkilöt aiheuttavat kaupoille jatkuvaa vahinkoa.
Myös itsepalvelukassat, suuret myymälät ja vähäinen henkilökuntamäärä voivat lisätä tilanteita, joissa varastaminen on helpompaa kuin aiemmin.
Turvallisuus ei ole enää vain vartijoiden tai kauppiaiden kysymys, vaan se liittyy laajemmin siihen, millaiseksi arki kaupungeissa ja ostoskeskuksissa muuttuu.
Ilmiö näkyy sekä kauppiaiden että asiakkaiden arjessa
Myymälävarkaudet eivät ole kaupoille ilmainen ongelma. Varastetut tuotteet, valvontajärjestelmät, vartiointi, hävikki ja henkilökunnan kuormitus aiheuttavat kustannuksia.
Lopulta kulut näkyvät tavalla tai toisella myös tavallisille asiakkaille. Kauppojen on katettava hävikki, turvallisuusjärjestelyt ja rikosten selvittelystä syntyvä työ.
Pahimmillaan myymälävarkaudet voivat vaikuttaa myös siihen, millaisia tuotteita kaupat uskaltavat pitää esillä ja miten vapaasti asiakkaat voivat asioida.
Monelle asiakkaalle ilmiö näkyy ennen kaikkea turvallisuuden tunteessa. Jos kaupoissa ja niiden ympäristössä esiintyy levottomuutta, häiriökäyttäytymistä tai toistuvaa rikollisuutta, se heikentää arjen turvallisuuden kokemusta.
Rikollisuuden kehitys liittyy laajempaan turvallisuuskeskusteluun
Myymälävarkaudet ovat vain yksi osa laajempaa rikollisuuden kokonaiskuvaa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2026 tammi–maaliskuussa viranomaisten tietoon tuli yhteensä 123 700 rikoslakirikosta.
Kokonaismäärä oli 0,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, mutta kaikki rikoslajit eivät kehittyneet samaan suuntaan.
Samaan aikaan, kun rikoslakirikosten kokonaismäärä hieman laski, varkausrikokset ja myymälävarkaudet kasvoivat.
Tämä tekee ilmiöstä erityisen huomionarvoisen: vaikka rikollisuuden kokonaiskuva ei välttämättä näytä yhdeltä suurelta kasvukäyrältä, tietyt arjessa näkyvät rikokset voivat lisääntyä selvästi.
Sinivalko-median näkemys: turvallisuus ei saa jäädä kauppojen omalle vastuulle
Myymälävarkauksien kasvu ei ole vain kauppojen sisäinen ongelma. Se kertoo myös laajemmasta arjen turvallisuuden muutoksesta, joka näkyy tavallisille suomalaisille niin kauppojen käytävillä, hinnoissa kuin turvallisuuden tunteessa.
Kun varkaudet lisääntyvät, kustannukset eivät jää paikoilleen. Ne siirtyvät tavalla tai toisella yrityksille, työntekijöille ja lopulta asiakkaille.
Siksi ilmiötä ei pidä vähätellä yksittäisinä näpistyksinä, vaan siihen pitäisi suhtautua osana laajempaa keskustelua rikollisuudesta, rangaistusten vaikuttavuudesta ja viranomaisten resursseista.
Kauppojen työntekijöiden ei pidä joutua yksin kantamaan vastuuta tilanteista, joissa rikollisuus, häiriökäyttäytyminen ja turvattomuus lisääntyvät.
Tarvitaan selkeämpiä keinoja puuttua toistuviin tekijöihin, parempaa viranomaisyhteistyötä ja poliittista tahtoa huolehtia siitä, että suomalainen arki pysyy turvallisena.
Myymälävarkaudet Suomessa ovat tilastojen valossa kasvussa.
Kysymys kuuluu, kuinka pitkään ilmiötä katsotaan vain kaupan alan ongelmana ja milloin se tunnustetaan koko yhteiskuntaa koskevaksi turvallisuuskysymykseksi.
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto