Siirrettävä ilmastointilaite viilentää huoneen tehokkaasti, mutta sähkönkulutuksessa ero tavalliseen tuulettimeen voi olla monikymmenkertainen.
Kodin viilentämisestä on tullut jälleen ajankohtainen kysymys. Ilmatieteen laitoksen seurannan mukaan Suomessa mitattiin heinäkuun 15. päivään mennessä kahdeksan hellepäivää. Korkein heinäkuussa mitattu lämpötila oli tuolloin 31,1 astetta.
Kuuma asunto saa monet hankkimaan tuulettimen tai siirrettävän ilmastointilaitteen.
Laitteiden välillä on kuitenkin huomattava ero: tuuletin liikuttaa ilmaa, kun taas ilmastointilaite poistaa huoneesta lämpöä kompressorin avulla.
Ero näkyy suoraan sähkönkulutuksessa.
Kuinka paljon siirrettävä ilmastointilaite kuluttaa sähköä?
Siirrettävien ilmastointilaitteiden kulutus vaihtelee laitteen koon, energiatehokkuuden, huoneen lämpötilan ja käyttöajan mukaan. Kulutus kannattaa tarkistaa laitteen energiamerkistä tai tuoteselosteesta.
Esimerkiksi erään siirrettävän ilmastointilaitteen energiamerkissä jäähdytyksen sähkönkulutukseksi ilmoitetaan 1,1 kilowattituntia tunnissa. Laitteen jäähdytysteho on 3,4 kilowattia ja energiatehokkuusluokka A+.
Jos tällainen laite käy kahdeksan tuntia päivässä, sähköä kuluu laskennallisesti:
1,1 kWh × 8 tuntia = 8,8 kWh vuorokaudessa.
Kun sähkön kokonaishinnaksi oletetaan 20 senttiä kilowattitunnilta, yhden päivän viilennys maksaisi noin 1,76 euroa. Jos käyttö jatkuisi samalla tavalla 30 päivän ajan, kustannus olisi noin 52,80 euroa.
Todellinen kulutus riippuu monesta tekijästä
Todellinen kulutus voi jäädä tätä pienemmäksi, sillä kompressori ei välttämättä käy täydellä teholla koko aikaa.
Toisaalta erittäin kuuma huone, liian matala lämpötila-asetus ja huonosti tiivistetty poistoilmaputki voivat pidentää käyntiaikaa.
Motivan mukaan kodin erilaisten tuulettimien ja jäähdytyslaitteiden käyttö voi maksaa laitteesta ja käyttötavasta riippuen alle kymmenestä sentistä jopa pariin euroon vuorokaudessa.
Tuuletin kuluttaa vain murto-osan
Tavallisten pöytä-, lattia- ja tornituulettimien teho on usein noin 30–65 wattia. Markkinoilla on esimerkiksi 35 watin pöytätuulettimia ja 45 watin lattiatuulettimia.
Jos 35 watin tuuletinta käytetään kahdeksan tuntia päivässä, sen kulutus on:
0,035 kW × 8 tuntia = 0,28 kWh vuorokaudessa.
Sähkön kokonaishinnan ollessa 20 senttiä kilowattitunnilta käyttö maksaisi noin 5,6 senttiä päivässä. Kuukauden päivittäinen käyttö maksaisi noin 1,68 euroa.
Kulutus jopa kymmeniä kertoja pienempi
Tässä esimerkissä siirrettävä ilmastointilaite kuluttaisi siis yli 30 kertaa enemmän sähköä kuin pieni tuuletin.
Vertailu ei kuitenkaan ole aivan suoraviivainen. Tuuletin ei laske huoneen lämpötilaa, vaan liikkuva ilma tehostaa lämmön haihtumista iholta.
Ilmastointilaite puolestaan pystyy oikeasti viilentämään ja kuivaamaan huoneilmaa.
Jäähdytysteho ei tarkoita sähkönkulutusta
Ilmastointilaitetta ostavan kannattaa erottaa kaksi tuoteselosteissa näkyvää lukua toisistaan.
Laitteen jäähdytystehoksi voidaan ilmoittaa esimerkiksi 2,6 tai 3,4 kilowattia. Tämä ei tarkoita, että laite kuluttaisi saman verran sähköä tunnissa. Kyse on laitteen tuottamasta jäähdytystehosta.
Sähkönkulutus ilmoitetaan erikseen kilowattitunteina 60 minuutin käyttöä kohden tai laitteen sähköisenä ottotehona.
Energiatehokkuutta kuvaava EER-luku kertoo jäähdytystehon ja käytetyn sähkötehon välisestä suhteesta. Mitä korkeampi luku on, sitä enemmän jäähdytystä laite tuottaa suhteessa kuluttamaansa sähköön.
Yksi virhe voi saada laitteen viilentämään ulkoilmaa
Siirrettävän ilmastointilaitteen tavallisin ongelma liittyy kuuman poistoilman johtamiseen ulos.
Laitteessa oleva putki pitäisi asentaa ikkunaan mahdollisimman tiiviisti. Jos ikkuna jää putken ympäriltä selvästi avoimeksi, lämmintä ulkoilmaa pääsee jatkuvasti takaisin huoneeseen.
Seurauksena ilmastointilaite joutuu käymään pidempään saavuttaakseen tavoitelämpötilan. Laite voi käytännössä yrittää jäähdyttää huonetta samalla, kun avoimesta ikkunasta virtaa lisää lämpöä sisään.
Motiva neuvoo sulkemaan ovet ja ikkunat koneellisen jäähdytyksen aikana sekä rajaamaan jäähdytettävän alueen.
Lattialla seisova jäähdytin viilentää yleensä ensisijaisesti sitä huonetta, jossa laite sijaitsee, eikä koko asuntoa.
Myös poistoilmaputken pitäisi olla mahdollisimman lyhyt ja suora. Kuuma putki säteilee lämpöä takaisin huoneeseen, joten tarpeettoman pitkä tai mutkalle asetettu putki heikentää kokonaisuutta.
Koko asuntoa ei kannata yrittää viilentää yhdellä laitteella
Toinen yleinen virhe on sijoittaa siirrettävä ilmastointilaite olohuoneeseen ja jättää kaikki väliovet auki.
Pieni tai keskikokoinen siirrettävä laite ei yleensä pysty viilentämään tehokkaasti kokonaista asuntoa. Kun jäähdytettävä alue kasvaa, kompressori voi käydä lähes tauotta ilman, että tavoitelämpötilaa saavutetaan.
Parempi ratkaisu on valita tärkein huone, kuten makuuhuone, sulkea huoneen ovi ja viilentää rajattua tilaa.
Laitteen mitoituksessa kannattaa huomioida huoneen pinta-alan lisäksi ikkunoiden koko, ilmansuunta, kerros, auringonpaiste ja huoneessa olevat lämpöä tuottavat laitteet.
Viilennystä ei aina kannata käynnistää vasta illalla
Jos huone on saanut lämmetä koko päivän suorassa auringonpaisteessa, ilmastointilaitteella on illalla suuri työ edessään.
Sähköä ei silti välttämättä säästy sillä, että tyhjää kotia jäähdytetään aamusta alkaen. Olennaisempaa on estää lämmön pääsy asuntoon.
Verhot ja kaihtimet kannattaa sulkea ennen kuin aurinko alkaa paistaa ikkunoihin. Uunin, saunan ja muiden voimakkaasti lämpöä tuottavien laitteiden käyttöä kannattaa vähentää kuumimpina päivinä.
Tuuletus on tehokkainta yöllä ja aikaisin aamulla, kun ulkoilma on sisäilmaa viileämpää.
Kun huoneessa oleskellaan, viilennys voidaan aloittaa ennen kuin lämpötila on noussut kaikkein tukalimmaksi. Tyhjiä huoneita ei kuitenkaan ole järkevää jäähdyttää varmuuden vuoksi tuntikausia.
Mikä viilennysratkaisu sopii mihinkin kotiin?
Kerrostalo
Tuuletin on halvin vaihtoehto, jos liikkuva ilma tuo riittävästi helpotusta. Siirrettävä ilmastointilaite sopii tilanteeseen, jossa huoneen lämpötilaa täytyy oikeasti laskea eikä kiinteää laitetta voida asentaa.
Poistoilmaputken ikkunasovitus ja jäähdytettävän huoneen rajaaminen ovat ratkaisevan tärkeitä.
Rivitalo ja omakotitalo
Jos viilennystarve toistuu joka kesä, ilmalämpöpumppu on usein siirrettävää ilmastointilaitetta tehokkaampi ratkaisu.
Se pystyy levittämään viileää ilmaa laajemmalle alueelle eikä kuumaa poistoilmaa johdeta raollaan olevan ikkunan kautta.
Ilmalämpöpumpun asetuksista, sähkönkulutuksesta ja oikeasta hellekäytöstä on kerrottu tarkemmin aiemmassa Sinivalko-median artikkelissa.
Kesämökki
Satunnaisessa käytössä tuuletin voi olla riittävä ja edullinen ratkaisu.
Jos mökillä on sähkö ja rakennusta käytetään paljon sekä kesällä että talvella, lämmitykseen ja viilennykseen soveltuva ilmalämpöpumppu voi olla tarkoituksenmukaisempi investointi.
Näin lasket oman laitteesi kulutuksen
Kulutuksen voi arvioida laitteen ottotehon ja käyttöajan avulla:
Laitteen teho kilowatteina × käyttöaika tunteina = kulutus kilowattitunteina.
Esimerkiksi 1 000 watin eli yhden kilowatin laite kuluttaa täydellä teholla yhden tunnin aikana yhden kilowattitunnin sähköä.
Käyttökustannus saadaan kertomalla kulutus sähkön kokonaishinnalla. Laskennassa kannattaa huomioida sähköenergian lisäksi sähkönsiirto ja verot.
Tarkin tapa selvittää todellinen kulutus on käyttää pistorasiaan liitettävää sähkönkulutusmittaria. Se näyttää, kuinka paljon juuri oma laite kuluttaa todellisissa käyttöolosuhteissa.
Sinivalko-median kanta
Kodin viilennyksestä ei pidä luopua silloin, kun kuumuus vaarantaa terveyden tai tekee asunnossa olemisesta kohtuuttoman vaikeaa.
Kuuma sisäilma on erityinen riski ikääntyneille, pitkäaikaissairaille, pienille lapsille ja lemmikeille.
Sähkölaskun kannalta ei kuitenkaan ole yhdentekevää, käytetäänkö 35 watin tuuletinta vai yli kilowattitunnin tunnissa kuluttavaa ilmastointilaitetta.
Siirrettävää ilmastointilaitetta kannattaa käyttää siellä, missä todelliselle jäähdytykselle on tarvetta.
Järkevintä on rajata viilennettävä alue, tiivistää poistoilmaputken ympäristö huolellisesti ja estää auringon lämpö jo ennen kuin asunto kuumenee.
Suurin virhe ei ole ilmastointilaitteen käyttäminen, vaan sen käyttäminen tavalla, jossa kallis viileä ilma karkaa ulos ja kuuma ilma virtaa samaan aikaan takaisin sisään.
Lähteet
Ilmatieteen laitos: Kesä 2026
Motiva: Kodin jäähdytys ja viilennys helteellä
Euroopan unionin EPREL-tuotetietokanta
Electrolux ECU7878CSW -tuoteseloste
Sinivalko.fi: Ilmalämpöpumpun käyttö helteellä – näin säästät sähkölaskussa